perjantai 15. joulukuuta 2017

Jouluisia merkkejä mutta huono talvi

Jouluisia merkkejä täällä on nyt näkynyt enemmän kuin aiemmin. Täällähän joulu ei ole virallinen pyhä, eikä ennen ollut helppo löytää esim.  jouluisia koristeita. Kauppakeskuksessa oli musisoiva joulupukki, ja eilen Carmel-torilla huomasin jouluisen kojun. 
Joulukoristeita Carmel-torilla.
Tänään viikonlopun ensimmäisenä päivänä, vein  ystävän tutustumaan Tel Avivin  sokkeloiseen pääbussiasemaan. Hänelle paikka ei ole tuttu,  eikä se ole monelle muullekaan tuttu vaikka paikka on mitä mielenkiintoisin, sokkeloisuudesta huolimatta.   Hollannissa  osan lapsuuttaan viettänyt ystävä oli innoissaan kun hän huomasi että pääbussiaseman 4. kerroksessa, joka on oikeastaan  pääsisääntulokerros, on joulutori. Sinne siis.
Koristeissa oli paljon bling blingiä, ja ehkä liian paljonkin sellaista.
 Enimmäkseen pöytien lähellä kuului venäjää; jouluiset koristeethan kuuluvat venäläiseen uuteen vuoteen.
Sää täällä sen sijaan ei ole lainkaan jouluinen:  huonoin talvi ehkä ikinä sillä ihmiset kulkevat kesävaatteissa talvitakkien sijaan.  Illalla ja aamulla aikaisin on mukavan viileää , mutta ei kylmää, eikä sada! Tällä viikolla maantaina tai oliko se tiistaina oli lähes 30 astetta, ja päivälämpötilat lähentelevät  hellerajaa.   Se saa  luonnonkin sekaisin,  ja pari päivää sitten näin puistossa sisiliskon , vaikka tähän aikaan vuodesta sisiliskojen pitäisi olla talvihorroksessa.  Myös ötököitä on näkynyt, ja  puistoa on jo muutama aamu keinokasteltu, mitä ei yleensä tapahdu talvisin.  Lähiaikoina ei ole sadetta tai kylmää säätä näkyvissä: pitää toivoa että sellainen tulee jossain vaiheessa.

tiistai 12. joulukuuta 2017

Suomi-juhlia ja muita retkiä

Viime viikolla itsenäisyyspäivänä kävin Suomen suurlähettilään  itsenäisyyspäivävastaanotolla, ja eilen oli vuorossa suomalaisen kirjaston, Kirjakaktuksen,  ja Israel -Suomi Ystävyysseura Tel Avivin (Jerusalemissa toinen yhdistys...) järjestämä Suomi100 -ilta.   
Juhlien primus motorina toimi kuvassa puhuva Sirpa, jolle kuuluu suuri kiitos juhlien järjestämisestä.  Myös kirjaston Anu miehineen sekä ystävyysseuran Gabi tekivät todella paljon työtä juhlien eteen. Ja hienot juhlat olivatkin.  Juhlat toimivat nyyttäriperiaatteella, eli piti tuoda jotain, mielellään suomalaista ruokaa.
Oli upea makeiden herkkujen pöytä, ja todella pitkä suolaisten herkkujen pöytä. Oli lämminsavukalaa  ja kylmäsavulohta, karjalanpiirakoita, muita piirakoita  ja kaikkea hyvää.  Tosin olen edelleen tiukalla dieetillä, ja söin vain pienen palan  kalaa.  Dieetti on toistaiseksi pitänyt hyvin, ja katsaus vaatekaappini liian pieniin vaatteisiin auttaa pitämään suun kiinni herkkujen edessä. Eksäni sen sijaan ei voinut olla kertomatta miten hyviä karjalanpiirakat ovat.
Kiusauksia oli kyllä aika paljon.  
Oli hyvää ohjelmaakin: kuvassa Pohjanmaalta alunperin kotoisin olevan viulisti Denisen ja suloisen tyttärensä klassinen duo.  Myös trubaduuri Andre esiintyi juhlissa. Oli arpajaiset ja muuta kivaa. Hienot juhlat oli.
Kuva on eksän ottama
Edellisen päivän iltapäivänä kävimme Ceasareassa .  
Illansuussa kävimme Ceasarean satamassa, jossa en ollut koskaan aikaisemmin käynyt. Harmittelin ettei kamera ollut mukana, sillä kunnostettu satama-alue gallerioineen, kahviloineen ja  ravintoloineen on ihastuttava. Puhelimeni on selvästi väsähtänyt, eikä sillä iltavalossa saa kuin erittäin huonoja kuvia.    Heti sataman takana  on Herodeksen  v. 25 ja 13 ennen ajanlaskua perustama  Caesarea Maritima,  joka on arkeologinen kohde sekä kansallispuisto. Emme kuitenkaan menneet sinne , vaan viereiseen satamaan. Alueella on perustamisen aikana  rakennettu  amfiteatteri, joka edelleenkin on käytössä (kunnostettuna tietenkin) , suuria konsertteja varten,  muutama tuhat vuosi rakentamisen jälkeen.
Satamaa on viime vuosina kunnostettu,  ja sitä kunnostetaan edelleenkin, ja pidin siitä miten  sataman rakennuksissa on yhdistetty vanhoja raunioita ja uudempaa rakentamista.
Emme voineet olla huomaamatta erään sataman gallerian ikkunassa olevaa valtavaa, keraamista hanukkakynttelikköä.  Hanukka  eli valonjuhla alkaa tänään,   jolloin sytytetään kynttelikön ensimmäinen  kynttilä.  Tämä suuri kynttelikkö  on kai tarkoitettu vain taide-esineeksi, ja siinä keramiikan lisäksi käytetty platinaa.   Galleriassa oli paljon bulgarialaissyntyisen keraamikon töitä, mutta hänestä ei netissä ole oikein mitään.
Tänne  olisi kiva tulla uudestaan, kameran kanssa.

torstai 7. joulukuuta 2017

Tuli talvi

Toivottavasti kaikilla oli eilen oikein mukava itsenäisyyspäivä. Tel Avivissa päätettiin toivotella 100-vuotiaalle Suomelle  hyvää itsenäisyyspäivää muuttamalla  kaupungintalo tunnin ajaksi  Suomen lipuksi. En päässyt itse katsomaan sitä, mutta miltä se näytti näkyy täällä.
Eilen illalla olin Suomen suurlähetystön itsenäisyyspäivävastaanotolla. Hienot juhlat ,  vaikka  oli todella ahdasta , sillä suurlähettilään asunnon tilat eivät ole kovin suuret, ja talvi alkoi eilen, eli ulkona uima-altaan ympärillä ei voinut olla. Viimeksi tuolla käydessäni oli lämpimämpää, ja baari ja suurin osa ihmisistä oli ulkona,  mutta eilen ei sää sitä sallinut.    En ottanut lainkaan kuvia, paitsi kurkkasin suurlähettilään virka-asunnon keittiöön, jossa valmistettiin kaikenlaisia herkkuja: oli minikokoisia  karjalanpiirakoita (niitä oli tehty 950 kpl.!) ,  minikokoisia voileipiä, lihapullia,  joulutorttuja ja muutakin.  Minä olen nyt dieetillä,  joten söin vain 2 minikarjalanpiirakka;  ihania! Menin itsenäisyyspäivän vastaanotolle   eksäni  kanssa,  ja muistelimme että viimeksi kävimme siellä yhdessä vuonna 2003,  kun asuin täällä edellisen kerran.    Hieno oli illan ohjelmakin:  Ylioppilaskunnan laulajat  ovat täällä esiintymässä, ja puolet kuorosta oli esiintymässä suurlähettilään itsenäisyyspäivän vastaanotolla (koko kuoro ei olisi sinne mahtunut). 
Tänään kävin ystäväni kanssa HaTikva-kaupunginosan torilla,  ja  lähellä toria näimme tämän koiran, joka esitteli ylpeänä hienoa nahkajakkuaan;D  Se oli varmaankin tarpeen, sillä talvi täällä alkoi selväsi eilen: kun menin eilen nukkumaan huomasin että ohut peittoni ei enään riittänytkään, mutta olin liian väsynyt etsimään lämpimämmän untuvapeiton ja siihen sopivan pussilakanan keskellä yötä, joten muutama vaatekappale sai hoitaa lämmityksen. Nyt on sitten peitto vaihdettu lämpimään untuvapeittoon. 
Kiertäessämme Hatikva-toria osuimme kesken tv-ohjelman nauhoitusta,  jossa  pääosassa on kuvassa näkyvä julkkiskokki Segev.    Mietimme että ehkä saisimme maistaa tuota tekemäänsä annosta   mutta emme jääneet sitä odottamaan. 
HaTikvan kaupunginosa on Tel Avivin köyhempää aluetta, jossa vuokratkin ovat halvemmmat, mutta siellä on hyvä tori , ja pääkadun varrelta löytyy muutama viehättävä kuja, kuten tämä kuvassa oleva kuja.
Kävelimme  torilta  Tel Avivin pääbussiasemalle, ja matkalla ohitimme  tämän hauskan talon.  Joku on nähnyt tuolla paljon vaivaa,  ja onhan tuo lopputulos ihanan värikäs  ja hauska:)

lauantai 2. joulukuuta 2017

Kitty

Edellisessä postauksessa laitoin muutaman kuvan kissanpennusta, joka oli bussipysäkkini takana. Luulin että sitä ei enään näy, mutta muutama  päivä myöhemmin huomasin että kisu oli siellä edelleenkin. Olkoon kisu tästä lähtien Kitty. Pieni kissaneiti on hurmaava, vaikkakin edelleen säikky. Tällä kertaa minulla oli hieman kuivaruokaa mukana.
Kittyllä on siellä 2 sisarusta, musta ja mustavalkoinen, jotka molemmat taitavat olla poikakissoja.  Ne ovat myös kooltaan Kittyä kookkaampia, sekä vähemmän arkoja.  Yrittivät ottaa kaiken kuivaruoan itselleen.....
Kitty ja veli
Huomasin että joku tuo näille aamuisin sekä ruokaa että juomaa, joten näillä pennuilla (ehkä 4 kk.) ei ole hätää. Minä tuon niille kuivaruokaa illalla.
Messualueen edessä näkyy Tel Avivin huvipuiston laitteita. Olin ruokamessuilla torstaina messualueella.
Yhden messupaviljonkin edessä on rivi appelsiinipuita.  Meillä on täällä muuten ollut lämpöaalto eilisestä lähtien. Tänään keskipäivällä mittari näytti 25 astetta , ja huomenna ja ylihuomenna  pitäisi  olla vieläkin lämpimämpää; vasta keskiviikkona pitäisi tulla normaalin viileää.  En kyllä muista että tähän aikaan vuodesta on ollut näin lämmintä. 

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Taidetta , kissoja ja muutakin

Jos viime viikolla oli monta pilvistä ja viileätäkin päivää , niin tällä viikolla on ollut vähemmän pilvistä ja lämpimämpää kuin edellisellä viikolla,  ja viikonloppuna ja ensi viikon alussa lämpötilojen pitäisi jopa kiivetä helteen puolelle.  Mutta Billien kukkakaupan lukuisat joulutähdet toivat talven ja lähestyvän joulun mieleen.
Joulutähtiä oli myös kantakahvilani  ulkopuolella kukkaruukuissa, mutta ne eivät olleet niin nättejä kuin Billien kaupan joulutähdet.
Eilen kotiin tullessani näin bussipysäkin vieressä kauniin kissanpennun, joka tuijotti uteliaana.  Oli kuitenkin säikky, ja piti sopivaa välimatkaa.  Kissanpennulla oli kaunis turkki.
Hieman harmittelin ettei ollut kissojen kuivaruokaa mukana. Usein kassistani löytyy pieni pussi kissanruokaa, mutta nyt ei  ollut sitä mukana.
Tänä aamuna ei pikku kissasta näkynyt jälkeäkään. 
Viime viikon loppupuolella tapasin kolumbialaisen ystäväni Glorian, ja kävimme Tel Avivin keskustan kauppakeskuksessa. Yllätyimme  nähdessämme siellä pukin, sillä täällähän ei virallisesti vietetä joulua, joten oli kiva törmätä tällaiseen.
Pukki soitti musiikkiakin välillä.
Kävellessäni ystäväni Annelin kanssa Tel Avivin keskustassa, huomasimme että suuren tornitalon aulassa  oli taidenäyttely , sinne siis.
Aulassa oli Jerusalemista kotoisin olevan , mutta Shanghaissa asuvan Basmat Levinin näyttely.   Työt ovat suurikokoisia , värikkäitä ja vaikuttavia , ja niissä näkyy miten Kiina oli vaikuttanut Levinin töihin.
Levinin töitä on ollut paljon esillä Kiinassa. Hänellä oli suuri taideprojekti Suzhoun kaupungissa.
Levinin töissä on voimakkaat värit. Tämä taulu (226 x 174 cm)  edustaa Levinin Pekingin Ooppera-sarjaa.
Osa Levinin taidetta  oli aulagalleriassa myös verhojen ja mattojen muodossa. Hieno näyttely; ehkä menen katsomaan tätä toisenkin kerran.

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Talvi tuli!

Talvi tuli vihdoinkin , toissa yönä. Yöllä satoi, ja vielä aamulla, joten sade jäi aika lyhyeksi mutta sitä tuli mukavasti. Jokainen tippahan täällä on tärkeä,  mutta täksi talveksi on taas povattu vähäsateista talvea, mikä on huono juttu täällä.   Kuvassa näkyy asuinkaupunkini Holonin uudempia taloja; kuvat hieman tärähtäneitä kun kuvasin puhelimella sateenvarjoni alla;D
Lämpötilatkin laskivat, vaikka ei vielä ole erityisen kylmää, ei ainakaan täällä rannikkoseudulla. Aamulla tänään oli mukavan viileää, mutta nyt illalla kun tätä kirjoittelen on ulkona 18  astetta, eli melkein täydellistä:)   Uutta sadetta ei kuitenkaan ole näkyvissä..

Edit: Tänään sade yllätti, sillä säätiedotus ainakin aamulla ei luvannut sadetta,eli menin ilman sateenvarjoa ja kumisaappaita liikkeelle, ja sitten kastuin kun olikin sadetta., Hyvä että tuli hieman lisää:)

maanantai 20. marraskuuta 2017

Kissoja ja munkkeja

Viime viikonlopun alussa  tapasin kolumbialaisen ystäväni  Glorian, ja  tapamme mukaan teimme taas pitkän kävelylenkin, kuten aina tavatessamme. Päätimme  kävellä kohti  Florentinin kaupunginosaa , joka sijaitsee eteläisessä Tel Avivissa.   Florentinin väestö on nuorta, ja siellä on enemmän lemmikkikauppoja kuin missään muussa osassa kaupunkia;  mistä voi päätellä että siellä on paljon koiria ja muita lemmikkieläimiä. Florentinin pääkadun eräässä eläinkaupassa näimme ikkunan kautta tämän suloisen kissan , jolla näytti olevan hyvät oltavat sisällä kaupassa.
Mitä te siellä tuijotatte , mietti kissa. Jos katsoo tarkkaan huomaa että oikean korvan nurkasta on leikattu pieni palanen:  se tarkoittaa sitä että kissa on sterilisoitu.
Myöhemmin kun kävelimme takaisin samaa reittiä,  oli kissa , samoin kun kaksi muuta kissaa, kaupan ulkopuolella, missä niillä oli reilusti sekä ruokaa että juomaa.   Ei hullummat olot näillä kissoilla.
Florentin ei ole kaukana Tel Avivin mauste&herkkutorilta, missä Gloria kävi ostamassa  suuren pussin pähkinöitä. Torin (joka on kadunpätkä ja sen sivukadut)  viereiset kadut ovat kaikki keskittyneet tiettyihin tuotteisiin:  yksi lamppuihin, toinen keittiötavaroihin, kolmas juhlakrääsään, jne. 
Yksi juhlakrääsää myyvistä kaupoista olikin keskittynyt täysin joulutuotteisiin. Ihan nättejäkin tavaroita oli tuolla vaihteeksi, eikä vain sellaista rumaa joulukrääsää mitä ennen on ollut.
Mitä maali tekeekään vanhalle talolle...Mutta harmi että edessä ovat nuo sähköpylväät rumentamassa talon edustaa. 
Tänään pääsin vihdoinkin  fysioterapiaan.  Kun kaaduin rappusissa huhti-toukokuun vaihteessa, olisin tarvinnut sitä silloin, mutta tilasin ajan vasta heinäkuun lopussa.  Ja tänään vasta pääsin , eli odottelin melkein puoli vuotta! Kun kysyin miksi, niin sain kuulla että syy on siinä että halusin, kuten moni muukin, keskustassa olevalle klinikalle , jossa olen tottunut käymään. En olisi oikeastaan enään tarvinnut fysioterapiaa,  sillä kivut ovat lähes hävinneet,  mutta sain uuden ajan ensi viikolle , sillä fysioterapeutti haluaa näyttää minulle minkälaisia liikkeitä minun kannattaa tehdä:)
Munkkeja näkee nyt joka puolella : ne kuuluvat hanukkaan, eli valon juhlaan  jota vietetään tällä kertaa joulukuun puolivälissä (viime vuonna se osui samaan aikaan joulun kanssa).
Hienoimmat munkit on aina Roladinilla: osa niistä on kuin taideteoksia, ja Roladinissa luodaan joka vuosi uusi munkkikokoelma valon juhlaa varten.