tiistai 21. syyskuuta 2021

Lehtimajajuhla

Huomasin täällä lähistöllä näin kauniisti kukkivan   pensaan, mutta en tiedä mikä pensas on kyseessä. Tietääkö ehkä joku teistä?  Täällä alkoi eilen  Lehtimajajuhla, eli pyhäkausi jatkuu,  ja tänään tiistaina on pyhäpäivä.  Tämä lehtimajajuhla kestää viikon,   ja sen jälkeinen  päivä on Simhat Tora,  joka päättää tämän pitkän pyhäjakson.  Lehtimajajuhlan  muut päivät,  viikonloppua lukuunottamatta, ovat arkipyhiä,  jolloin esim.  valtion virastot  ovat kiinni.
Tässä meidän talon sivulla olevalle tontille pystytetty lehtimaja,  jonka pystyttivät  meidän kerrostalon uudet asukkaat,  nuori uskovainen pariskunta joilla pieni lapsi.  Ensin pelästyin   , sillä muistin  muutaman vuoden takaa viereisen talon perheen,  joilla oli tapana pystyttää lehtimajajuhlan ajaksi jonkinlainen hutera lehtimaja,  istua sen ulkopuolella , grillata , polttaa ahkerasti tupakkaa ja puhua kovaäänisesti aamuyöhön saakka,    juuri makuuhuoneeni ikkunan alla. Se tarkoitti silloin unetonta viikkoa, mutta onneksi lopettivat sen jossain vaiheessa. Kun näin tämän, ajattelin että kun on kyseessä  vauvan vanhemmat, niin tuskin sellaista tapahtuu. Tätä kirjoittaessa  tuon kuvan lehtimajan ympärillä on näköjään koko laaja suku, ja siellä grillataan,  ja  käryä tuli sisään myös ikkunan kautta, mutta onneksi eivät pidä meteliä ,  kuten se aiempi perhe tuolla.
Perjantaina  pysyttelin  tässä asuinkaupungissani Holonissa, ja  istuin läheltä ostetun takeaway-kahvini kanssa  keskustan alueella olevalla aukiolla,  jossa mukavia  penkkejä.  Samalla on mielenkiintoista seurata ihmisiä aukiolla. Harvemmin käyn tuolla , mutta aukion reunalla on todella hyvä  ompelutarvikekauppa,   jossa todella laaja lankavalikoima, joka innostaa virkkaamaan tai kutomaan. 
Tämä nainen oli pystyttänyt edessä olevan penkin päätyyn kaupan missä möi kaikenlaista pientä.  Kauppa ei ainakaan käynyt sillä välin kun join kahviani. Kuten vaatteista huomaa, edelleenkin hyvin lämmintä, ja päiväsaikaan on yli 30 astetta,  mutta jo jonkun aikaa on hikoiluttanut vähemmän,  ja yölläkin on jo miellyttävämpää. Mutta päivisin lämmintä vielä pitkään.
Eilen aamulla kävin ostoksilla Tel Avivin maustetorin alueella,  ja  osa kävelykatua oli maalattu näin nätisti.  Nuo kuviot on maalattu tuolla aiemmin olleen kaupan lattialaattojen kuvioiden mukaan. Aivan ihanasti piristää katua tällainen:)
Tässä vielä katua toisesta suunnasta. Edessä oleva rakennus on synagooga.  Kävelykadun halkaisevat kadut ovat autoille, ja tällä maalauksella haluttiin myös erottaa kävelykatu sivukaduista.
Viikko sitten vein Bambin eläinlääkärille, joka tutki Bambia pintapuolisesti , ja sanoi että minun pitäisi vaihtaa Bambin ruokaa.  jota teinkin.Sovittiin myös että tuon  Bambin pyhien jälkeen  verikokeisiin ym.   Minun piti ostaa Bambille seniorikoirille tarkoitettua,  niveliä tukevaa ruokaa,  ja se  oli loppu kaupasta  josta yleensä ostan Bambin sekä katukissojen ruuat.   Kaupasta sanottiin että sitä kuivaruokaa on taas  pyhien jälkeen.  Bambihan ei enää koske kuivaruokaan, vaan minun pitää  pehmittää kaikki, mutta  googlasin seniorikoirille sopivaa , kotitekoista ruokaa,  ja tein ohjeiden mukaan  ruokaa , jossa on  tummaa riisiä, kanaa ja vihanneksia,  ja se maistui Bambille aika hyvin.  Bambi on myös melkein sokea,  joten aika rajoittunutta on jo koiravanhuksen elämä. Suurimman osan päivästä Bambi nukkuu.
Eilen päivällä huomasin että  toisella puolella olevan  uuden toimistotalon ikkunoihin heijastuu taloja, myös oma kotitaloni. 

torstai 16. syyskuuta 2021

Hiljaisin päivä

Pomeranssin hedelmä puistikossa,  joka täynnä pomeranssipuita, Käyn aina välillä katsomassa miten pomeranssit kehittyvät, ja nyt eilen  huomasin että ovat vielä aika pieniä, sellaisia mandariinin kokoisia.  Minähän havittelen niitä hedelmiä itselleni.....Pomeranssi on sellainen mitä vain harvat täällä käyttävät, vaikka on tosi monipuolinen sitrus, mutta ei sellainen jota voi sellaisenaan syödä. Puita oli kasteltu ,  siitä vesitipat  pomeranssin pinnalla.
Tänään on sitten Jom Kippur, eli vuoden pyhin päivä juutalaisuudessa,  se päivä jolloin kaikki pysähtyy, ja ihmisten on tarkoitus tehdä itsetutkiskelua. Aamulla aikaisin  vein ensin Bambin puistoon,  mutta koska Bambin kanssa ei enää voi tehdä kunnon kävelyjä,  vein Bambin kotiin  ja tulin  uudestaan ulos.  Tämän pyhän aikanahan ei ole minkäänlaista  liikennetttä , paitsi ambulansseja, paloautoja ym.  Aamulla aikaisin   kadut olivat täysin tyhjiä,  joskin tämän kuvan oton jälkeen näin ambulanssin,  joka ajoi ilman että sireeni oli päällä. Myöhemmin kadut täyttyivät pyöräilevistä lapsista ja aikuisistakin.
Tässä oikealla  näkyy pikkuisen uutta toimistotaloa   ja vasemmalla kodin edessä olevaa puistoaluetta,   ja oli kyllä mahtavaa kun pystyi kävelemään noilla kaduilla ilman että  piti odotella kadun ylitystä liikennevaloissa. 
Menin istumaan tuohon penkille ,  ja kuuntelin veden solinaa joka tulee tuosta kivilammikosta.

Sunnuntaina kuulin jotain rytinää, ja selvisi että se tuli tästä hajonneesta talosta. Tässä oli 4-kerroksinen, joskus 60-luvulla  rakennettu talo.  Viime lauantaina aamulla ensimmäisen kerroksen asukkaat eivät pystyneet avaamaan  ulko-oveaan ,  ja soittivat   paloasemalle.  Myös seinässä oli joku repeämä.  Palomiehet sekä  kaupungin rakennusinsinööri tulivat paikalle, tarkistivat talon kunnon,  ja palopäällikkö  määräsi kaikki asukkaat ulos asunnoistaan. Ihmiset ehtivät  ottaa vain  jotain pientä mukaansa.   Ihmiset tietenkin suuttuivat    kun eivät päässeet hakemaan tavaroitaan,  mutta  heitä ei päästetty sisälle , ja talon ympäristö aidattiin.  Seuraavana aamuna talo hajosi itsestään.  Asukkaille järjestettiin kaupungin puolesta tilapäistä majoitusta,  ja kaikki tietenkin aivan järkyttyneitä siitä  että  kaikki omaisuus hajosi talon mukana, mutta ilman palopäällikön  määräystä  olisi tullut todella paljon ihmisuhreja, kuten kävi Miamissa.  

Tämä talo  on kävelymatkan päässä,  ja bussini Tel Aviviin kääntyy ihan sen vierestä.  Muutkin talot tämän hajonneen talon vierestä tutkittiiin,  ja ainakin osa asukkaista sai myös määräyksen lähteä pois asunnoistaan.  Kaupunginjohtaja  esitti muutamia vaihtoehtoja, joista  paras  on se että talon paikalle rakennetaan uusi talo, ja asuntojen omistajat saavat uudet asunnot uudesta talosta, mutta siihen menee pari vuotta. Mutta voin kuvitella ihmisten epätoivoa: esim. pariskunta joiden piti mennä naimisiin muutaman viikon kuluttua  menettivät hääasunsa , kaiken muun lisäksi.
Muistin että osassa Purim-paraati-kuvissani näkyy tuota hajonnutta  rakennusta 
ja sen vierusrakennuksia. 
Talon asukkaat olivat vihaisia ja vaativat kaikenlaista kaupungilta,   mutta  kaupunki ei ole tuosta vastuussa, sillä talon asukkaat eivät koskaan ottaneet yhteyttä kaupunkiin. Jos olisivat , niin kaupungilta olisi tultu tarkistamaan talon kunto.  En usko ettei talossa ollut minkäänlaisia korroosin merkkejä,  vaan taloa ei hoidettu hyvin, ja ihmiset heräsivät vasta kun oli liian myöhäistä.     Mietin omaa 7-kerroksista asuintaloani,  joka  on rakennettu  70-luvun alussa,  ja  joka hajoaisi tuusannuuskaksi,  jos nyt olisi maanjäristys. Kävin kysymässä  asiasta ihmiseltä  joka vastaa meidän talon kunnosta ,   ja hän kertoi että 7. kerroksen ulkoseinässä on halkeama,  mutta että se  on paikattu ja sitä tarkkaillaan.  Sen kuultuani rauhoituin.... Täällä kaikki 80-tai 90-luvun talot on pakko rakentaa niin että  pysyvät pystyssä mahdollisen  maanjäristyksen aikana,  mutta sitä ennen rakennetut talot eivät. Viimeksi tällä alueella oli iso maanjäristys vuonna 1927,  sen jälkeen vain pieniä sellaisia.

lauantai 11. syyskuuta 2021

Rikkinäinen viikko

Tämä on todellakin ollut rikkinäinen viikko,  sillä  maanantai oli vain puolipäivää,   ja sen jälkeen tiistai ja keskiviikko olivat pyhäpäiviä. Minulla on onneksi   kävelymatkan päässä  kauppa joka on auki 24/7 jos nyt jotain sattuisi puuttumaan,    ja keskiviikkoaamuna huomasinkin ettei ollut kananmunia, joten sinne.  Torstai oli sitten ainoa  normaali arkipäivä,  ja perjantai taas puolikas päivä, sapatin aatto. Ensi viikkokin on rikkinäinen,  sillä  vuoden pyhin päivä, sovituspäivä,   on  alkaa ensi viikon  keskiviikkoiltana,  ja loppuu  torstai-iltana , jonka jälkeen taas viikonloppu. Ja sen viikon jälkeen sitten vielä  lehtimajajuhla... Sen jälkeen palataan normaaliin, sillä  esim. valtion virastot eivät yleensä auki tuon lehtimajajuhlaviikon aikana,

Tuossa kuvassa  kurkumakasvini ainoa lehti. Kurkumapalassa oli kasvun alkua , joten työnsin sen multaan.  Siitä kasvoi kasvi jolla yksi lehti toistaiseksi,  ja muutama päivä sitten istutin sen isompaan ruukkuun,   joten saa nähdä kasvaako lisää.
Perjantaina kävelin  torin viereisellä osittaisella kävelykadulla,   jossa tiistaisin ja perjantaisin artesaanimarkkinat. Nyt  kun turisteja ei ole ollut 1.5 vuoteen se tuntuu niin täälläkin,  ja entiseen verrattuna kojuja on vain vähän.

Olisi niin mukavaa jos tuolla taas kävisi väkeä kuten ennen,  ja artesaanimarkkinat olisivat yhtä värikkäitä kuin ennen koronaa.
Ennen artesaanitoria ohitin tämän  vihreän rakennuksen, jonka restaurointi on juuri valmistunut. Tuonne lisätiin ylös yksi kerros, mutta sitä ei näy kadulta. Pidän tästä rakennuksesta ,  ehkä koska pidän vihreästä, ja seurasin  restauroinnin valmistumista uteliaana.
Talvella ei vielä ollut ihan valmista. Tuossa suoraan edessä oli ennen aina avoinna oleva Benedict-ravintola, ja mietin mitä sinne tulee remontin jälkeen.
Siellä avattiinkin uudistunut Benedict, jossa erilaisia aamiaisia saa kellon ympäri, tai ainakin sai niin ennen koronaa.  Benedictillä on ravintola myös Berliinissä.
Rakennuksen toisella puolella vielä remontoidaan liiketiloja.

Torstaina vanhenin, ja minulle tarjottiin kahvit tässä kahvilassa.
Bambi on alkanut huolestuttaa. Bambi  ei jaksa enään kävellä paljon yhtään,  puistossa käydään nopeasti asioilla, ei sen enempää,  ja  jos Bambi vielä muutamia viikkoa sitten   käveli rappuset alaspäin ilman ongelmia, tällä viikolla se alkoi arastella sitä.   Pitää kyllä viedä  Bambi eläinlääkärille.

Kaunista viikonloppua;)

lauantai 4. syyskuuta 2021

Ennen juhlakautta

Kaunista viikonloppua:) Täällä Israelissa ollaan juuri ennen  High Holidays,  eli juhlakautta, joka alkaa maanantaina illalla Rosh HaShanan eli juutalaisen uuden vuoden merkeissä. Se tarkoittaa että tulevalla viikolla maanantai on lyhyt päivä, ja  tiistai ja keskiviikko pyhäpäiviä.  Sitä seuraavalla  viikolla on vuoden pyhin päivä eli sovituspäivä  ja sitä seuraavalla viikolla vielä  viikon kestävä lehtimajajuhla, jossa arkipyhiä. Tänä vuonna  pyhät ovat aikaisemmin,  sillä viime vuonna suurin osa niistä osui lokakuulle,  ja  viime vuonna osa oli myös viikonloppuna,  kun taas tällä kertaa keskellä viikkoa, mikä tekee tästä   syyskuusta tosi rikkinäisen,  ja täällä välillä mietittiinkin pitäisikö koulut avata lokakuussa,  kun tässä kuussa  oppilaat menettävät niin monta päivää. Ei kuitenkaan käynyt niin ,  vaan koulut alkoivat normaalisti syyskuun 1. päivänä, mutta joissain paikoissa täällä koulu alkoikin etäopetuksena.
Viime viikolla  tapasin amerikkalaisen ystäväni Nancyn,  joka nyt muutti tänne ja sai huomata ettei alku täällä ole lainkaan helppoa.  Nancy joutui olemaan viikon karanteenissa,  mutta entinen poikaystävänsä oli niin mukava että antoi hänen käyttöönsä oman asuntonsa.  Kiersimme Nancyn kanssa  asuinkaupunkini  Holonin pääkatua heti Nancyn karanteenin päätyttyä.

Täällä on nyt tosi suuri määrä  tartuntoja, mutta sairaaloiden koronaosastoilla sen sijaan  vakavasti sairaiden määrä on laskenut, minkä pitäisi olla se tärkeämpi kriteeri, eli miten paljon  korona rasittaa sairaaloiden resursseja. Suurin osa sairaaloissa olevista  ja vakavista tapauksista on  sellaisia jotka eivät ole ottaneet rokotteita,  mikä korostaa rokotteiden tärkeyttä. Hieman ärsyttää että  tämäkin aalto täällä on etupäässä ei-rokotettujen aiheuttama.

Viime viikon loppupuolella kävin Tel Avivin kaupungin viereisessä   kauppakeskuksessa  , ja siellä oli tällaisia virkattuja installaatioita.
Oli myös virkattuja patsaita. Sitten muistin lukeneeni  että  Kutchinatella,  afrikkalaisten pakolaisnaisten kollektiivilla,  on tuolla  pop-up-kauppa pyhään saakka.
Pikkuruisessa pop-up-kaupassa oli aivan ihanan värikkäitä , käsintehtyjä tuotteita.  5 vuotta sitten kävin pakolaisnaisten keskuksessa,  jossa he tekevät   näitä ihanuuksia,  ja kirjoitin siitä. 
Tällä viikolla kävelin myös torin halki pitkästä aikaa. Torin ihan alimmainen osa on katettu, muut osat eivät  eli sateella kastuu.   Sadetta tosin saadaan täällä vielä odotella  pitkään, ja kuuma yli 30 asteen lämpö jatkuu.
Osa Carmellan ihanaa kojua tai oikeastaan vihannesparatiisia.
Viinirypäleitä.  Hedelmät ovat tänä vuonna olleet ihan järkyttävän kalliita täällä, ja yksi syy siihen on tämän vuoden  liian lämmin talvi.
Liian makeita minulle....
Kävin myös katsomassa miten  vastapäätä olevan suuren , lähes valmiin toimistotalon  puistoalue  voi.  Kivilampeen oli  nyt lisätty vettä  , ja  se oli jaettu kivillä 4 osaan,  niiin että solisevan veden ääni kuului joka kohdasta. Vihdoinkin tajusin mikä tuon kivisen lammen tarkoitus on:  rentouttava lammikko,  sillä se solisevan veden ääni on tosiaankin rentouttava.
Tämä viikonloppu on myös  ollut surullinen , sillä ylemmässä kuvassa  näkyvä punertava kissa  Gingi kuoli luonani tänään.  Gingi oli todella ystävällinen kissa, joka tuli aina luokseni ja seurasi Bambia ja minua, ja jota sai myös silitellä. Olen varmaan  syöttänyt Gingiä 7 vuoden ajan. Joskus viikko sitten huomasin ettei Gingiä ole näkynyt  , ja eilen iltapäivällä löysin huonossa kunnossa olevan kissan talon takaa. Sillä oli toinen  käpälä kuivuneessa veressä ,  ja myös alaleuka oli täynnä kuivunutta verta. En vaan voinut jättää  Gingiä ulos, ja kannoin sen kotiin. Laitoin Gingin  ensin kylpyammeeseen, ja myöhemmin tähän isoon vatiin.  Kissa  oli todella heikossa kunnossa, ja oletan että se oli joutunut auton alle tai jotain sen tapaista.   Puhdistin hieman kissan haavoja , ja laitoin niihin  antibioottivoidetta, sillä muuta ei minulla  ollut.  Kissa joi eilen aika hyvin , mutta ei halunnut syödä mitään.

Aamulla  kissa näytti vieläkin heikommalta,  ja soitin kaupungin palvelunumeroon,  jossa sanottiin etteivät voi auttaa koska  kaupungin veterinaarinen osasto on lauantaisin suljettu.  Ajattelin että pyydän heitä viemään kissa sunnuntaina aamulla  kaupungin klinikalle,  jossa se saisi  piikin,  sillä tajusin että sillä oli myös sisäisiä vammoja,   eikä oikein mitään voinut kissalle tehdä paitsi  päättää piikillä  sen kärsimyksen.  Gingi kuitenkin ehti kuolla ennen sitä, mutta ainakin se sai kuolla  turvallisessa paikassa,   jossa olin vieressä, eikä ulkona.  Surullista, mutta näitä ulkokissoja vaanii kaikenlaiset vaarat:  autot, ihmiset, sairaudet ym. 

sunnuntai 29. elokuuta 2021

Telkkarirakkautta

 Huomasin että Suomessa alkaa taas uusi kausi Ensitreffit Alttarilla-sarjasta. Tunnustan että olen ihan koukussa sarjaan,  sekä suomalaiseen että täkäläiseen versioon.   On jotenkuten kiehtovaa seurata miten  kahdesta toisilleen täysin tuntemattomasta   ihmisestä tulee pari tai sitten ei.  Joissain kulttuureissa  sen tapaista  voi tapahtua ihan  oikeasti , esim.  ultraortodoksisten juutalaisten   parit tapaavat vain muutamia kertoja ennen häitä. Niistä on vaikeampi päästä pois, kun taas tv-formaatin "avioliitosta" pääsee helpolla pois, jos toinen ei miellytä.
Täällä  täkäläisen version 4. kausi alkoi jo toissa kuussa. ja tähän asti on ehditty esitellä  kaikki parit, ja  kaikki ovat ehtineet käydä myös häämatkalla.  Pareja piti olla 6 , mutta kun yksi pari   erosi heti häämatkan jälkeen,  heitä olikin yhteensä  7,  mutta yhden parin matka jäi kovin lyhyeksi. Koronan vuoksi  4 parin häämatka oli täällä Israelissa, mutta 3 parin häitä kuvattiin viime talvena juuri silloin kun lähes ainoa matkakohde täältä oli Seychellit,  joten 3 onnekasta  paria vietti upean häämatkan eksoottisessa kohteessa.

Tässä kuvassa on ensimmäinen pari,  Karin ja Itamar. Molemmat hyvin kunnianhimoisia  ja päässeet hyvin pitkälle jo nuorina työelämässä.  Karinin ja Itamarin välillä oli kipinää ihan alusta lähtien,  ja toistaiseksi yhteisasuminen Itamarin asunnossa on sujunut suhtkoht hyvin. Karinilla on vain ongelmia  olla ilman  meikkiä Itamarin edessä,  ja tukan pitää aina olla föönattu, mikä taisi ärsyttää Itamaria.
Toinen pari on Mayan  ja Omri.  Nämä onnelliset pääsivät Seychellien saarelle  häämatkalle.  Omri on hammaslääkäri joka asui useita vuosia Hollannissa ja Mayan näyttelijä,  jolla suosittu  YouTube-kanava, jossa  esiintyy  hänen paljon uskaliaampi alter ego-hahmonsa. Molemmilla on koira,  ja koirat eivät alussa  tulleet toimeen keskenään, mutta olivat pian kavereita.  Tällä parilla oli hieman ongelmia  suhteessa,  kunnes  terapiaistunto  sarjan psykologien kanssa  auttoi ratkaisemaan ainakin osan ongelmista,  ja toistaiseksi näyttää näyttää tosi hyvältä tämän parin suhteen.

Ben ja Manor. Ben johtaa erityislasten lastentarhaa,  ja  Manor on vanhojen talojen restaurointiin erikoistunut arkkitehti.  Tämä pari erosi melkein heti häämatkan jälkeen.  Heidän häissään tuntui siltä että oli jonkinlaista kipinää, mutta myöhemmin selvisi että se oli vain Manorin puolelta. Hyvin energinen ja vilkas  Manor ja  rauhallinen Ben oli vähän huonosti luotu pari. Jo asuntoa etsiessä (molempien asunnot olivat liian pieniä tai liian kaukana)  tuli aika selväksi että  asuntoa ei etsitä yhdessä,  ja  terapiaistunnossa Ben kertoi ettei ollut  alusta  pitäen erityisen kiinnostunut, vaikka Manorista tuntui täysin erilaiselta.  Sääli että tämä pari ei jatkanut, sillä kaikista morsiamista Manor olisi ollut mielenkiintoisin persoona.
Edit: Ohjelman tuotanto kuunteli varmaan monien toiveita, ja Manor saakin  aivan oman jakson, jossa hänelle etsitään (parempi...) partneri. 
Sheni ja Dani. Molemmat taitavat olla  It-alalla,  ja sulhanen näytti häissä todella hermostuneelta. Tämäkin  pari pääsi unelmien häämatkalle Seychellien saarelle.   Tällä parilla on selvästi ongelmia,  sillä  Dani  ei kuulemma ole niin ihastunut, omien sanojensa mukaan,  kun taas Sheni ihmettelee miksi sitten mies koskettelee ja halaa häntä jatkuvasti.  Saapa nähdä mitä tapahtuu: tämän parin  miespuolisella jäsenellä on selvästi jonkinlaisia parisuhde-estoja.
Nitzan ja Manu.  Nitzan on sosiaaliohjaaja ,  ja alunperin ranskalainen Manu   It-alalla.  Häämatkalla  Seychellien saarella  näytti siltä että tämä pari on todella ihastumassa  toisiinsa,  mutta  kun Nitzan muutti Manun asuntoon  , alkoivat ongelmat.  Manun asunto on hieman kulahtanut poikamiesasunto, jossa Nitzan ei tunne  oloaan tarpeeksi mukavaksi,  ja vaikka Manu antaisi Nitzanille  vapaat kädet järjestää  asunto mukavemmaksi,  Nitzania ärsyttää se ettei Manu halua tehdä sitä yhdessä hänen kanssaan. Heillä on kuitenkin aika vahva kipinä keskenään, ainakin toistaiseksi.
Hadas ja Shai. Hadas on kiinteistöalalla toimiva gambialaisen  isän ja israelilaisen äidin tytär,  ja Shai, entinen koripalloilija,   on asunut monta vuotta  Miamissa  , missä hän on luonut hyvin menestyvän    kiinteistövälitysyrityksen.  Hadas kuulemma tarvitsee paljon omaa tilaa, ja Shai matkustaa usein väliä  Tel Aviv-Miami,  joten periaatteessa suhteen pitäisi toimia, mutta Hadasin puolelta ei ollut vielä minkäänlaista  ihastumista,  Shai sen sijaan ihastui heti morsiameensa. Vaikeaa sanoa  mitä  tapahtuu tälle parille, eikä heidän asumisjärjestelyään ole vielä esitelty.
Viimeinen pari Einat ja Liron. Einat,  kirjanpitäjä, oli muutamia vuosia töissä New Yorkissa   kansainvälisessä toimistossa,  ja Liron on It-alalla työskentelevä lakimies.  Einat halusi paljon vanhemman  ja menestyvän miehen,  ja saikin itseään(32 v,)  2 vuotta nuoremman miehen,  joka asuu vielä kimppa-asunnossa, ja vasta uransa alussa. Einat sen sijaan asuu sukulaisten omistamassa , hienossa tornitalossa  sijaitsevassa luksusasunnossa,  joten saa nähdä miten asumisjärjestelyt toimivat, sillä sitä ei vielä ole näytetty.  Einatin toiveista huolimatta, ilmassa oli jo häissä selvästi molemminpuolista ihastumista, joka jatkui häämatkalla .

torstai 19. elokuuta 2021

Puistoviihdettä

Viime viikolla luin asuinkaupunkini Fb-sivuilla tulevasta tapahtumasta,   jonka piti olla  kodin lähettyvillä olevassa  La Parkissa. Tiedotteessa luki että  kyse on katuesiintyjistä ,  mutta valaistuista sellaisista,  jotka näyttävät tosi hyviltä etenkin pimeässä.  Tuo alue on kaupungin pääpuistossa,  ja  kotoa kestää suunnilleen 10 minuuttia kävellä sinne.  Halusin kuitenkin mennä tapahtumaan  ennen pimeän tuloa, ja olin tuolla juuri ennenkuin  päivänvalo muuttui yön pimeäksi.
Tiedotteessa oli mainittu että maskit pitäisi olla päällä,  ja turvaväleistä pitää huoli. No ihan kaikki eivät olleet sitä muistaneet.  Kaupunki oli myös avannut tapahtuman  ajaksi rokoteteltan,  jonne kaikki jotka tarvitsivat rokotteen saivat sellaisen ilman ajanvarausta.
Erilaisia esiintyjiä löytyi eri puolilta La Parkia.

Tässä sama videolla
Noilla värilläillä hahmoilla oli takuulla kuumat olot ......
Noita-akka oli suosikkini,
Videolla noita-akka  on parempi kuin kuvassa.
La Parkin kanaalissa oli polkuveneilijöitä.
Ei onneksi ollut vielä hirveän täyttä kun kävin tuolla.
Lasten juna:)
Voin kuvitella että pimeän tultua  tämä esitys oli paljon parempi.
Sama videolla, musiikin kera.

Erikoinen naama.
Yleisökin sai osallistua tämän duon esitykseen. Takana näkyy hieman valtavaa telttaa , jossa on Van Goghin digitaalinäyttely.
Tulella esiintyvät.  Tuo oli aika huima esitys, mutta sain taltioitua  videolle vain pienen pätkän. Tulesta puheenollen, Jerusalemia vuorien alueella oli  tällä viikolla kamala tulipalo, ehkä suurin ikinä täällä, ja kesti 52 tuntia saada  tuli sammumaan,  sillä kuumalla säällä se levisi. Ihmisvahingoilta  onneksi vältyttiin, mutta luonnolle ja sen eläimille  tuli mittaamatonta vahinkoa.  Paljon aineellista vahinkoa myös kun talot paloivat maan tasalle,  ja kuulin että kotieläimiä, kuten koiria, oli paennut tulta,  ja joutuneet tulen uhriksi. Selvisi myös että tämä oli tuhopoltto, mikä niin suututtaa.
Ihana Silo-ravintola,   josta näkymät  alueelle ja kanaaliin.
Ennen poislähtöä huomasin että portaiden yläpäässä ollut alue,  jossa viimeksi tuolla käydessä oli pieni huvipuiston tapainen pikkulapsille,  oli poissa,  ja tilalle oli tullut alue jossa  pikaruokapaikkoja.

P.S.  Huomasin että postaukseeni  laittamat, kuvaamani ja YouTubeen laittamani videot näkyvät hyvin täällä  PC: n ruudulla, mutta eivät näy kännykkäni näytössä.Miten teillä?