Tel Aviv on normaalisti kaupunki , jossa on jatkuvasti tapahtumia, ja jossa aina on jotain tekeillä, Korona muutti tuon kaiken, eikä maaliskuusta lähtien ole oikein ollut mitään tapahtumia. Kunnes nyt tänään iltana ja viikonloppuna, jolloin kaupungin keskustan alueella on LovingArtMakingArt-tapahtuma. Tuo tapahtuma on jokavuotinen taidetta ja luovuutta esiintuova taidetapahtuma, jolloin kaduille levittäytyy taidetta, taidegallerioilla on avoimet ovet ja museoihin on vapaa pääsy. Nyt ei pääse museoihin, mutta taide-installaatioita saa ihailla ulkona. Esillä on ulkomaalaisten ja täkäläisten visuaalisen taiteen tekijöiden töitä. Yleensä tapahtuma on keväällä, mutta tänä keväänä se peruttiin , kuten kaikki muutkin tapahtumat silloin ja sen jälkeen. Ihanaa että Tel Avivin kaupunki kuitenkin nyt järjestää tämän tapahtuman. Kun tapahtumia ei oikein ole, niin tällaista tapahtumaa arvostaa enemmän kuin yleensä.
Olin aamupäivällä liikkeellä keskustassa , ja päätin katsoa mitä löytyy Rothchild bulevardin varrella, Ihan ensimmäiseksi silmiin osui tämä iso puihin ripustettu NO. Espanjalaisen Santiago Sierran No maailmankulkue alkoi vuonna 2009, patsaan muodosssa, ja sen jälkeen NO on kiertänyt eri paikoissa , ja eri muodoissa, esim. New Yorkissa, Madridissa ja Ruotsin Lindköpingissä.
Seuraavaksi näin täkäläisen taiteilijan riikinkukkokuvan. Näitä pitäisi olla 4 eri puolilla kaupunkia, mutta minua kiinnosti enemmän tuo juuri pressujen alta kuoriutunut rakennus,
Muutama vuosi sitten olin viereisessä talossa, erään järjestön tiloissa, ja järjestön toimitusjohtaja kertoi silloin että viereinen ränsistynyt rakennus kunnostetaan , ja siitä tulee hieno putiikkihotelli. Nyt kunnostus on lähes valmis, mutta tuleekohan tähän hotelli...
Seuraavaksi vastaan tuli puussa oleva parveke, jota oltiin juuri rakentamassa. Hillel Romanin puuhun rakennettu parveke kutsuu ihmisiä kiipeämään ylös, uusiin korkeuksiin, sekä fyysisesti että metaforisesti, katsomaan bulevardia ja ihmisiä ylhäältä alas, ja ylöspäin katselemaan lintuja. Illalla kun tämä on valaistu niin parveke näyttää varmaankin hyvältä. Illalla on myös taideperformansseja kadun varrella, ja tarkoitus oli mennä nyt illalla katsomaan, mutta en sitten jaksanutkaan lähteä liikkeelle. Mutta huomenna aamupäivällä nämä näkee myös valmiina, joten ehkä silloin .Postauksen ensimmäinen kuva on tästä puuparvekkeesta,
Hollantilaisen Sil Krollin teos oli rakenteilla, joten toivottavasti näen sen huomenna valmiina. Kävelin eteenpäin ja huomasin että puistokadulle oli lisätty uusia penkkejä.En ole kävellyt puistokadulla sen jälkeen kun take away tuli taas mahdolliseksi, ja puistokadun kahvilakioskit olivat auki. Tässä oikealla puolella on penkkejä , joissa voi istua kahvin kanssa, ja nurmikolle oli levitetty tuollaisia sinisiä mattoja, joissa pystyy istumaan. Normaalisti puistokatukahvilan edessä on joitakin pöytiä ja tuoleja, mutta nyt ei sellaisia saa pitää esille. Mutta penkeillä saa istua ja juoda kahvia...
Toinen kioskikahvila. Kuten kuvista huomaa, ihmiset ovat edcelleen kesävaatteissa. Marraskuun ensimmäinen puolisko on tähän asti ollut melkein epänormaalin lämmin, ja vaikka aamulla aikaisin ja illalla on tosi miellyttävää, päiväsaikaan on helteistä.
Riippumatot eivät ole osa taidetapahtumaa...
Sitten tulinkin Minna Pölläsen työn kohdalle. Pölläsen työt (näitä oli kaksi, ja toinen rakenteilla kun menin ohi) kannustavat ohikulkijoita katsomaan pieniä murto-osia maisemasta impovisoidun kiikarin avulla..
Seuraavaksi tulin kansallisteatterin ja konserttitalon aukiolle, jossa myös piti olla installaatioita, mutta niitä ei vielä siellä ollut.
Kävelin seuraavalle puistokadulle, ja siellä olevan kioskikahvilan lähellä oli aika paljon ihmisiä, Oikeastaan ihanaa nähdä ihmisiä liikkeellä, sillä monet nuoret joutuivat koronan vuoksi muuttamaan pois vuokra-asunnoistaan kun työpaikka meni alta pois, ja monet tekevät edelleenkin töitä kotona. Kohta on varmaan 3. lockdown, joten pitää ehtiä nauttia kun vielä ehtii. Ensi kuun puolivälissä on Hanukka-juhla, ja on ollut puhetta siitä että silloin olisi taas lockdown, perhejuhlissa kun korona tarttuu helposti.
Viimeisenä halusin nähdä tämän penkin, joka sekin on taide-installaatio. Mahtava penkki, jossa tilaa ihmisille, mutta myös nelijalkaisille, sillä tuossa on juomakuppi (siinä olikin vettä) ja tuossa "laatikossa" muutama kissa voi nukkua ja olla sadetta piilossa. Tällaiset penkit haluaisin ehdottomasti meidän puistoon, tykkäsin:)