Bambi junassa matkalla Karmieliin. Bambi matkustaa yleensä koiran kantokassissa, mutta junassa vierellämme istui tyttö,jolla oli nuori labradorneito mukanaan,ja Bambia ei malttanut pysyä kassissaan,jonka ikkuna oli auki vaan oli pakko tarkkailla nukkuvaa labradorneitoa. Vastapäätä istui 2 nuorta tyttöä,jotka myös pitivät kovasti koirista. Oma matkani Karmieliin ja sieltä takaisin on aika rasittava:busseja Tel Avivista sinne on vain pari kertaa viikossa, joten matkustan ensin junalla Akon kaupunkiin,josta otin minibussin Karmieliin.Suora päivittäinen bussilinja helpottaisi kovasti matkustamista…..
Tähän aikaan vuodesta puut kukkivat.Karmielin kadut ovat täynnä kukkivia puita
Matkustin tiistaina pohjoiseen Karmielin kaupunkiin ,jossa vielä asuin viime vuonna.Matkustin viettämään itsenäisyyspäivää, joka oli keskiviikkona. Kaupunkiin jäi ystäviä, joita oli kiva taas tavata.Erittäin hyvin ystävystyin puolentoista vuoden siellä asumiseni aikana vuokra-asuntoni omistajaan ja hänen ukrainalaiseen tuontivaimoonsa, ja olinkin heidän luonaan vierailulla.
Karmiel on rakennettu vuoristoiselle alueelle.Tässä pari näkymää ystävieni ikkunoista.
Itsenäisyyspäivänä puistot täyttyvät perheistä ja seurueista grilleineen. Itse haluan sellaisesta päästä mahdollisimman kauas;voin melkein pahoin joka paikassa tuntuvasta grillatun lihan hajusta. Menimme ensin pienelle maastoretkelle lähiseudulle.Ystävälläni D:llä on jeeppi, jolla pääsee hyvin kuljettua myös hiekkaisilla ja kuoppaisilla vuoristoisilla teillä.Kameraan tarttui pari vuoristoista maisemaa.
Kuvassa näkyvät puut ovat oliivipuita,joita näkee paljon pohjoisessa. Matkan varrella törmäsimme myös lammaslaumaan
Unikot kukkivat edelleenkin, vaikka luonto on jo kuivumaisillaan tähän aikaan vuodesta
Lopuksi menimme Genetsaret (Kineret)-järven eräälle rannalla tapaamaan tuttavapariskuntaa, ja siellä tietenkään ei voinut välttää sitä palaneen grillatun lihan käryä.Olin tässä samassa paikassa viimeksi 5 vuotta sitten,ja nähdessäni tämän nyt tulin surulliseksi. Kuva on otettu terassilta,josta vie portaat alas.Viimeksi tässä paikassa ollessani koko tuo vaaleanruskea alue, jossa näkyy autoja, oli veden peitossa, ja muistain kuinka viimeksi laskeuduin portaita alas suoraan veteen. Kuivuus on laskenut järven pintaa paljon enemmän kuin olin kuvitellut. Surullista! Toivottavasti ensi talvena tulee paljon sateita,jotka korvaavat tilanteen!
Takaisin tullessani näin kotitalon takana olevassa puistossa lapsilauman ja jotain heidän keskellään.Siellä oli pieni pelokas siili! Lapset tökkivät sitä tikulla ja siili oli ihan kauhuissaan. Otin muovipussilla kiinni pikku siilistä ja siirsin sen pusikkojen luokse, ja toivon että lapset jättivät sen rauhaan.
Kuvien pitäisi suurentua klikkaamalla
Kyllä on Bambilla ollut ihmettelemistä, koiria ja lampaita.
VastaaPoistaHurjaa tuo vesijuttu!
Ja ihanaa, että pelastit siilin! Tulen aina niin vihaiseksi, kun joku kiusaa viattomia ja puolustuskyvytömiä eläimiä!
vau, upeita maisemia!! yksi lammas näytti muuten huomanneen, että otat kuvaa ;) uskomatonta myös, miten paljon vedenpinta on laskenut! ilmeisesti kuivuus on jatkunut todella pitkään, kun kuvasta päätellen järven pohja vaikuttaa olleen näkyvissä pitemmän aikaa.
VastaaPoistaOnpa teilla siella kuivaa.Kuniita maisemia ja kuvia. Ylimmassa kuvassa kukkiva puu nayttaa samanlaiselta,mista mina taalla Antalyassa otin kuvia muutama paiva sitten.Tuoksui aivan ihanalta.Kukat muistuttivat hiukan pikkuorkideoita.
VastaaPoistaMukava reissu teillä ollut: vaiherikas, ja hieman raskaskin matkustamisien kanssa..
VastaaPoistaTuo siilin pelastaminen oli ihana asia. Lapset eivät aina oikein ymmärrä eläimen pelokkuutta. TOivottavasti jättivät siiliparan rauhaan.
Rakastan näitä kuvitettuja matkakertomuksia, kun itselläni on jo ikää senverran, ettei paljon jaksa enää matkustella.
VastaaPoistaGenesaretin järvessä olen kerran uinut, nyt on vaan mukava muistella ja ihailla toisten ottamia kuvia. Kiitos matkakertomuksestasi.
Kivoja kuvia ja kiva kertomus matkastasi. Oli ihana kun teit siitä postauksen.
VastaaPoistaTuota siiliä minäkin jäin miettimään. Hyvä kun siirsit sen turvaan. Toivottavasti lapset jättivät sen rauhaan.
En ole koskaan käynyt Israelissa. OLi mukava nähdä kuvien kautta vilaus maasta. Mielikuvani osuivat aika oikeaan. Kumpuilevaa, laaksoissa oliviipuulehtoja ja lammaslaumoja.
VastaaPoistaTäälläkin siilit liikkuvat pihamailla.
Anne:Tuo veden laskeminen tuolla tavalla on surullinen juttu ja merkki maapallon lämpenemisestä. Toivon että siili pääsi turvaan, puhuin lapsille etteivät he häiritsisi sitä.
VastaaPoistaJuanita:Kiitos! Pari viimeistä talvea ovat olleet onnettomia sateen suhteen, joten järven pinta on laskenut hälyttävän paljon ja nyt kaikkia kehoitetaan säästämään vettä.
Sateenkaari: Järvi on pahasti kuivahtanut. Nuo kukkivat puut ovat aivan ihania!
Sooloilija:Matka tuonne ja takaisin on aina vähän rasittava, pitäisi lähteä tosi aikaisin aamulla niin olisi suora bussi Tel Aviviin,muttei takaisin,mikä häiritsi paljon kun asuin siellä.Periferiassa ei julkinen liikenne toimi aina niinkuin pitäisi. Minäkin toivon että sanomani lapsille tuon siilin suhteen meni perille.
Susanne:-) Toivottavasti siili tosiaankin sai olla rauhassa.En ole niitä aikaisemmin tuossa puistossa nähnyt. Tämä oli vielä ihan pieni siili.
Unelma: Kiitos:-) Tuossa Genetsaretin järvessä onkin mukava uida,erityisesti silloin kun siellä on tarpeeksi vettä.
Arleena: Pohjoisessa Israelissa on paljolti juuri niin kuin olit sen kuvitellut.
Kauniita maisemia reissultasi taas :)
VastaaPoistaTaalla ei ole siileja...en ole ainakaan koskaan nahnyt.
Kiva etta Bambi sai istua junassa vapaammin.
Ihania ja mielenkiintoisia kuvia. Rakastan katsella kuvia ja vielä kun kerrotaan vähän taustoja ja muuta, niin se on tosi kiinnostavaa. Ihan kuin pääsisi itsekin pienelle retkelle.
VastaaPoistaTodella kuivaa on muuten ollut, kun vesiraja on siirtynyt noin paljon. Iloinen olen siitä, että veit siilin turvaan. Lapset eivät aina tajua.
Minä taidan olla outo vege siinä mielessä, että jotkin lihan tuoksut (eivät siis kaikki) miellyttävät minua. Varmaan siksi, että niistä tulee kesä mieleen. Ei kuitenkaan koskaan tule mieleenkään, että tekisi mieli syödä liharuokia. Se on minulle ihan ehdoton no no. :)
Susa:Bambin menomatka sujuikin ihan kivasti tuolla tavalla sitä toista koiraa tuijottaessa;paluumatkalla se oli niin poikki että vain nukkui koko matkan.
VastaaPoistaElegia:Minäkin tykkään katsella/lukea kuvallisia matkakertomuksia. Joo se vesiraja on ihan hurjasti vetäytynyt.
Onneksi näin sen siilin, en tiedä miten sen muuten olisi käynyt.Mä en ole koskaan kauheasti rakastanut lihan hajua, en silloinkaan kun vielä söin kanaa ja kalkkunaa.Nyt en tykkää yhtään siitä hajusta ja sitä oli runsaasti tuona päivänä kun kaikki grillasi..
Olipa mukavaa, kun laitoit kuvia reissustasi!
VastaaPoistaTodella ikavaa, etta vesi Kinneretista on noin vajunut. Sen vesivarat kun ovat kultaakin arvokkaampia Israelille. Taytyy todellakin toivoa, etta ensi talvena sataa ja sataa ja sataa joka ikinen paiva.
Lampaitakin tapasit reissussa ;).
Tuula:-) Toivottavasti todellakin sataisi ensi talvena tarpeeksi ja paljon.Ilmaston lämpeneminen on lyhentänyt ja pienentänyt sademääriä täällä jo pari vuotta, voimme vain toivoa että sitä sadetta tulisi.
VastaaPoistaLampaista otin kuvan auton ikkunan kautta, niin ei oikein onnistunut.
Onko kauniinpaa kuin kaikki kukkivat puut nyt.
VastaaPoistaHannele> Ne ovatkin tosiaan kauniit:-)
VastaaPoistaKiitos hienosta matkapostauksesta :)
VastaaPoistaMinä laitan nyt kädet ristiin, että sataisi siellä ja sataisi täällä, heti ja reiruhun!
Jael, ihanaa, että pelastit siilipolon! Toivottavasti annoit lapsille huutia! Missä heidän vanhempansa olivat!!!!
VastaaPoistaToivon, että saatte runsaasti ihanaa sadetta! Meillä tuoksuu vähän siltä, että ensimmäinen suvisade saattaa langeta ensi yönä...
Nurkkalintu:-) Sadetta ei kyllä täällä saada ennenkuin ensi talvena:-( Mutte teilläpäin sitä varmaan paljon vielä tulee....
VastaaPoistaLeena:Ikävä kyllä melkein puoli vuotta menee ennenkuin taas tulee sadetta,,,Selitin niille lapsille miksi siiliä ei saisi häiritä, toivottavasti viesti meni perille!
Sadetta ei kylla tanakaan vuonna nakynyt,ei viimekaan vuonna..Huolestuttaa jo todella.
VastaaPoistaolet liikkunut meidan entisilla autoajeluteilla :)
Pikkujutut:totta, oli ihan vähäsateinen talvi ja viime vuonna samoin, tänä vuonna vielä vähäsateisempi.Olin aika lailla shokissa kun näin miten järven pinta oli laskenut,vaikka täällä uutisissa on usein mainittu se metrimäärä mikä on laskenut. Teki ihan pahaa nähdä se.
VastaaPoistaAi tuttuja reittejä----tuo oli lähellä Ayin Al Asadin kylää.
Tosi kiva postaus matkastasi! En tunne Israelia yhtään, joten oli tosi mukava nähdä palanen maata kuviesi kautta.
VastaaPoistaBambillakin oli varmaan mielenkiintoinen reissu, ja kyllä on Bambilla niin tarkkaavainen ilme tuossa ekassa kuvassa...:-)
Ihanaa, että pelastit siilin!
Hippu:-) Bambi oli tosiaankin melkein koko matkan tosi keskittynyt sen nukkuvan labradorihauvelin tuijottamiseen....
VastaaPoistaHienoja kuvia ja kivasti olet ne laittanut tollain "kolmiulotteisesti" blogin sivulle :)
VastaaPoistaHyvä että pelastit siilin; vaikka ne on niin pihiseviä ja piikikkäitä, niin ei ne paljoa mahda lapsilaumalle... :/
Bambi on tosi kaunis koira! :)
Ja mukava viikonloppu tuntuu teillä olleen vanhoilla kotikulmilla :)
MaaMaa:Kiiitos! Asuin tuossa kaupungissa vain puolitoista vuotta mutta sinne jäi paljon tuttuja ja kavereita, joihin sinä aikana tutustuin. Pienemmässä kaupungissa on kai helpompi tutustua ihmisiin kuin suuressa kaupungissa.
VastaaPoistaBambi on munkin mielestä tosi kaunis, heti kun sen näin halusin sen adoptoida!
Toivottavasti se siili poloinen sai olla sitten rauhassa...