Heinäkuun loppu

Aamulla hyvin aikaisin kävelen Tel Avivin sydämessä. Se on aluetta josta pidän eniten, ja aikoinaan asuin ihan lähellä.  Monia katuja varjostavat suuret ja rehevät puut,  jotka antavat ihanasti varjoa. Varjo, se on tärkeää täällä etenkin kesällä kun aurinko porottaa niin voimakkaana. Aamulla on hiljaista, mutta niin on tänään illallakin, sillä tänään illalla /huomenna  täällä on  Tisha Be'av, juutalaisen kalenterin surullisin päivä ,  sillä samalle päivämäärälle on osunut kaikenlaisia tragedioita , kuten ensimmäisen , ja myöhemmin toisenkin temppelin hävitys, ja paljon muutakin (koko lista näkyy tuolla  linkin takana...).  Uusi suru tuli juuri  sillä luin juuri (ei  liity tuohon päivään mutta kuitenkin) että yksi lempinäyttelijöistäni,  Sam Shepard ,  on kuollut. Shepard oli pääosassa yhdessä kaikkien aikojen lempielokuvassani ,Onnellisten aika-elokuvassa.

Katukuvassa se näkyy lähinnä siinä että kaupat sulkevat ovensa aikaisemmin, ja että huvittelupaikat ovat kiinni. Tosin huomenna monet ovat jo auki, kuten kantakahvilani. Tisha Be'av -illan ja päivän aikana uskovaiset paastoavat ja rukoilevat. Uskovaiset  matkustavat Jerusalemiin, ja menevät rukoilemaan Itkumuurille, joka on jäänne toisesta temppelistä. 

Tel Avivin pääkadulla Even Gvirol-kadulla  taatelit kypsyvät palmuissa, mutta ovat kypsiä vasta syksyllä. Pari vuotta sitten minulle selvisi että näissä palmuissa kasvaa Medjoul-taateleita, kun vastapäisen kukkakaupan omistaja Billie sattui huomaamaan   että kaupungin työntekijät olivat leikkaamassa taateliterttuja pois palmuista. Hän pyysi saada muutaman tertullisen, ja toi osan niistä kahvilaankin. Että olivat hyviä,  juuri poimittuja Medjoul-taateleita.    Kun nuo alkavat kypsyä toivon aina että minulla olisi tikapuut joilla pääsisi palmujen latvaan poimimaan noita ihania taateleita. En tiedä mitä kaupungin työntekijät tekevät sillä mahtavalla määrällä taateleita, sillä näitä palmuja on pitkä rivi.

Bussilla ohitan aina tämän rakennustyömään, jonka edessä tuo taulu. Siinä vaihtuu kuva parin viikon välein.

Tänään huomasin että siihen oli maalattu uusi kuva. Luulen että tuo liittyy siihen että rakenteilla on tornitalo nimeltä "Acro-Work of Art".

Viime viikkoisen kamalan kuuman ja hikisen sään jälkeen lauantaina alkoi olla miellyttävämpää, ja toivottavasti elokuussakin on vähemmän  hikoiluttavia päiviä, mutta se ei ole lainkaan varmaa sillä elokuu on lämpimin kuukausi täällä...  Oikein hyvää alkavaa elokuuta kaikille:)

Liikennevaloissa kuvattua

Perjantai-aamuna,  ensimmäisenä viikonlopun aamuna täällä, olin aikaisin liikenteessä. Minulla on tapana välillä ottaa kuvia liikennevaloissa seistessä, sillä yleensä silloin on hetken aikaa  katsella tarkemmin ympäristöään.  Näm kuvat olenkin ottanut odottaessani vihreän valon syttymistä; kaikki saman kadun  eli Nahalat Binjamin-kadun varrella.

Seuraavissa liikennevaloissa  olin kuvassa näkyvää korkeaa  tornitaloa vastapäätä, 

2 liikennevalon välissä ylitän puistokadun, ja katson vasemmalle.

Liikennevalojen toisella puolella  sulavalinjainen vanhempi talo, ja sen takana uudempi tornitalo.

Sama talo lähempää katsottuna.  Benin House rakennettiin vuonna 1937-1938,   ja se sijaitsee 2 tärkeän kadun  risteyksessä.  Katutasossa Tamaran jugurttibaari  josta saa ihanaa jugurttijäätelöä, erilaisilla lisäyksillä,  ja vegaaneille on kookosjugurttia.

Seuraavassa risteyksessä näkyy tämä talo, joka on remontin tarpeessa. Alhaalla on ravintola. Pidän noista pyöreistä kulmista.

Kävelen taas eteenpäin, ja seuraavissa liikennevaloissa katu muuttuu kävelykaduksi.  Edessä on Jehovan todistajien Vartiotorni-talo. 

Oikein hyvää heinäkuun viimeistä viikonloppua:)

Hollywoodia täällä

Kuva täältä

Eilen kuun alussa kihlautuneet  Quentin Tarantino ja hänen israelilainen morsiamensa Daniella Pick viettivät täällä Israelissa virallisia kihlajaisjuhliaan.,  Monet miettivät mitä kaunis Daniella näkee paljon vanhemmassa Tarantinossa, mutta he näyttävät rakastuneilta. Tarantino odotti ihmeen  kauan ennenkuin sitoutui jonkun kanssa.

Daniella Pick on täällä kaikkien tunteman, pitkän linjan laulajan ja säveltäjän, Zvika Pickin tytär, joka laulaa itsekin. Tässä yksi Daniellan lauluvideoista . Omena ei ole pudonnut kauas puusta, sillä  Daniella säveltää ja sanoittaa itse omat kappaleensa (äiti on tunnettu sanoittaja). Ei hän hullumpi artisti ole.

10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Sain jo kesäkuussa MatkaMartalta  tämän ulkosuomalaisten keskuudessa kiertäneen haasteen, ja vasta nyt pääsin siihen vastaamaan.  Kiitos MatkaMartta haasteesta:)

1.Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi? 

Se on varmaankin Välimeren ihana talvi ;  se että on aina vihreää . Tel Avivin kaupunki jota rakastan. Vihannesten sekä hedelmien tarjonta , sekä runsaat ja värikkäät ruokatorit jotka  eivät lakkaa ihastuttamasta. Ruoka ylipäänsä on hurjan hyvää täällä.  Ihmisiin tutustuminen on täällä myös paljon helpompaa kuin Suomessa. 

2.Entä ikävintä? 

 Tämä kesä! Nytkin on läkähdyttävän kuumaa, enkä pidä yli 20 asteen yli menevästä lämmöstä. Hiki tosiaankin valuu näinä päivinä, tänäänkin aamulla bussipysäkillä tunsin miten kaikki mitä olin naamalleni laittanut alkoi valua pois...  Poliittinen tilanne on myös ikävä: hallituksen kokoonpano masentaa  ja yhteiskunta täällä näkyy jakautuneen 2 erilaiseen leiriin

3. Jos saisit matkustaa minne tahansa 2 viikoksi ilmaiseksi, minne matkustaisit?

  Ehkä Taiwaniin, minulla on siellä vanha ystäväkin.

4.Mihin kohteeseen matkustaisin uudelleen?

Varmaankin Peruun, suorastaan rakastuin siihen maahan kun vietin siellä yhteensä pari kuukautta talvella ja keväällä 2005. Venezuelaankin menisin takaisin ellei siellä olisi niin paha tilanne.

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat eniten ulkomailla?

Täällä saa niin hyvin kaikkea, mutta jos pitäisi mainita jotain niin itse poimitut marjat.  Pakastemarjoja saa hyvin mutta itse poimitut mustikat... 

Kunnon ruisleipää tietenkin kaipaan kuten kaikki ulkomailla asuvat suomalaiset,   mutta sitäkin pystyy itse leipomaan aika hyvin tuloksin.

6. Uskotko muuttavasti joskus takaisin Suomeen?

Eihän sitä koskaan tiedä, ja onhan minulla lapsikin ja lapsenlapsi Suomessa,  joten joskus takaisinpaluu käy mielessä. Mutta tein sen jo pari kertaa,  ja aina talvi oli se vaikein asia...

7.Mikä on asuinmaasi hauskin/ mielenkiintoisin juhlapyhä?

Hauskin juhla täällä  on kyllä Purim-juhla, jolloin muutamien päivien aikana katuja kansoittavat sekä nuoret että vanhemmat ihmiset naamiopuvuissa.

8.Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?

Olin jo muuttanut aiemmin tänne, sekä asunut parissa muussakin maassa, joten muutto ei ollut niin vaikeaa, mutta ainahan alussa kaikenlaiset byrokraattiset jutut ja järjestelyt  vievät aikaa ja hermostuttavat ennenkuin pääsee kunnolla asettumaan aloilleen. 

9. Voisitko asua jossain muussa maassa kuin Suomessa tai tämänhetkisessä asuinmaassasi?
Ajatus käy aina välillä mielessä, esim. joskus mietin mitä jos muuttaisi vaikka Espanjaan...

10. Mikä oli vuoden 2016 mieliinjäävin hetki?

Ehkä se kun tapasimme eksän kanssa 8 vuoden tauon jälkeen...

11. Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna? Minne?
Suomeen tekisi niin mieli matkustaa mutta en tiedä onnistuuko tänä vuonna

• Kirjoita postaus palkinnon saamisesta ja julkaise se blogissasi
• Kiitä henkilöä, joka nimitti blogisi ja linkkaa hänen bloginsa postauksessasi
• Lisää blogiisi Liebster Awardin logo osoitukseksi palkinnosta
• Lisää postaukseen myös palkinnon säännöt
• Vastaa palkinnon antajan esittämiin kysymyksiin
• Nimitä 5-11 uutta blogia
• Keksi kysymykset bloggaajille, jotka nimität
• Ilmoita nimityksestä valitsemillesi bloggaajille ja linkkaa oma postauksesi heille
• Linkkaa Liebster Award -postauksesi myös sinut nimittäneen blogin postaukseen

Tässä olisi pitänyt itse keksiä kysymykset, mutta en oikein keksinyt ,  joten käytin MatkaMartan kysymyksiä.

Haaste on myös kiertänyt jo aika monessa ulkosuomalaisessa blogissa,joten jaan tämän haasteen 4 blogille:

Omamaamansikka -blogin Johannalle USAan

Juudean Jupinoita blogin Anulle tänne Israeliin

Elämää Vihrellä Saarelle-blogin Saaralle Irlantiin

Vuonon Kimallus-blogin Mariannalle Norjaan

Kahvikaupan taiteilija

Kuva ei ole torin kahvikauppakahvilasta, vaan toisesta kahvilasta  jossa Itain työt ovat nyt esillä.

Tel Avivin  Carmel-torin alussa on pikkuruinen kahvikauppa, joka toimii myös pikkuruisena kahvilana. Kahvikauppakahvilan espresso on parhaimpia mitä tiedän , ja yleensä pysähdyn espressokuppiselle silloin kun Itai, toinen kaupan kahdesta myyjästä/ baristasta,  on paikan päällä.

Erittäin hyvän espresson lisäksi  bonuksena on aina mielenkiintoista keskustelua, silloin kun Itai on paikalla. Toinen myyjistä on supposuu, enkä yleensä pysähdy tuonne silloin kun hän on paikalla, hyvästä kahvista huolimatta.... Itai on taiteilija, joka välillä kirjoittaa, välillä maalaa. Tällä hetkellä hän on täysin uppoutunut kirjoittamiseen, ja joskus tulevaisuudessa julkaistaan kirja, jossa 9 Itain kirjoittamaa tarinaa.  Maalaus jää taka-alalle silloin  kun kirjoitusinspiraatio saa vallan. 

Osa Itain maalaustöistä on nyt erään kahvilan seinillä pohjoisessa Tel Avivissa. Itailla on studiossaan suuri määrä töitä, mutta hän joutuu nyt luopumaan studiostaan sillä hänellä ei ole mahdollisuuksia   pitää sekä studiota että käyttää korjauslukupalvelua:  etenkin kun hän tällä hetkellä ei työskentele studiossaan.

Itai sanoo että hänen työnsä edustavat avantgardetyyliä,  eikä se oikein myy. Täällä pitäisi olla myös hyviä suhteita jos haluaa saada työnsä kaupaksi, tai johonkin hyvään galleriaan. Lisää Itain töitä löytyy hänen sivustollaan, täällä.,

Ihan hyviltä näyttävät Itain työt tuon kahvilan seinillä. Kaikki Itain työt on maalattu puupinnoille.

Kuvat Itain tauluista ovat hänen itsensä ottamia.

Makrotex: Marja

Marja on aiheena tämän viikon Makrotex-haasteessa,  ja ensin ajattelin etten voi postata siitä mitään, mutta onhan minullakin täällä marjoja, tosin pakastetussa muodossa tähän vuodenaikaan.  Pidän paljon mustaherukoista, ja niitä tuleekin ostettua enimmäkseen, pakastettuina siis. Täällä kyllä kasvatetaan herukoitakin, ja vadelmia, ihan pohjoisessa,  mutta aika pienimuotoisesti. Suurin osa siitä sadosta menee ravintoloille , tai marketteihin, hyvin suolaisella hinnalla, Pakasteesta löytyvät marjat on siinä mielessä hyvä ja paljon edullisempi vaihtoehto.

Tällä viikolla osa pakastemarjoista oli tarjouksessa, ja ostin marjasekoituksen jossa myös puolukoita  ja vadelmia. Lähiseutuni jättimarketissa on tosi hyvä pakastemarjavalikoima.

Ainoa marja mikä ei löydy pakastettuna on mansikka,  sillä täälläpäin  mansikoilla on pitkä sesonki. Ensimmäiset mansikat ilmestyvät joskus jopa marraskuun loppupuolella,  ja viimeisiä mansikoita saa vielä toukokuun lopussa.  Nämä mansikat kuvasin silloin kun tuoreita mansikoita vielä löytyi.

Muut marjapostaukset löytyvät täällä.

Voiko kahvin avulla laihtua...

Sain viime vuoden puolella kyselyn (Instagramin kautta)   olenko kiinnostunut kokeilemaan kahvia, jonka avulla voi kuulemma laihtua.  Hymähdin ajatukselle, mutta luettuani  että kahvi sisältää kahvin lisäksi  myös ginsengiä, vihreää  kahvia, spiruliinaa ja pari muuta ainesta,  päätin kokeilla kahvia,  ja minulle lähetettiin ensimmäinen 28 päivän satsi.  

Minulle lähetetty kahvi tehdään pressopannulla, ja se piti juoda heti ensimmäiseksi aamulla,  kerran päivässä. Yllätyin kun kahvi maistui todella hyvältä.

Tästä näkee että kahvissa on muutakin kuin vain kahvia, mutta muut ainekset eivät tuntuneet lainkaan  maussa, sillä kahvi tosiaankin maistui hyvältä. Toisen viikon alussa alkoi tuntua siltä että kahvi jopa vaikuttaa painoonkin,  sillä housut alkoivat tuntua hieman löysemmältä.  Ensimmäinen satsi alkoi loppua , ja minulle oli lähetetty toinen 28 päivän pussi, mutta jostain syystä se ei tullut perille.

Kun postissa ei tullutkaan pussia, olin vähän paniikissa, sillä mitä nyt tapahtuisi painonpudotukselle? Kirjoitin yhteyshenkilölleni joka lupasi lähettää uuden pussin,  mutta joulun alla kestäisi ennenkuin se tulisi perille. Torin pikkuruisessa kahvikauppakahvilassa suosikkimyyjäni Itai  kertoi että heiltä ostetaan todella paljon  vihreää kahvia,  ja että ihmiset kuulemma tulevat vielä kertomaan miten se on auttanut.    Vakuutuin,  ja ostin purkillisen vihreää kahvia.  Tämä on vihreistä kahvipavuista  jauhettua, ja vihreitä kahvipapuja (kävi mielessä...) ei voi itse jauhaa kotona, sillä ennen paahtamista pavut ovat kivenkovia . Vihreistä kahvipavuista  jauhettua seosta piti valmistaa niin että päälle kaadettiin kuumaa vettä, ja seos sitten siivilöitiin. Kahvin mausta ei ollut tietoakaan tässä, ja itse asiassa tästä tehty juoma on aika pahaa.  Mitään laihtumista ei myöskään tapahtunut vaikka join pahaa vihreää kahvijuomaa joka aamu.  Höh, vihreän kahvinhan pitäisi auttaa painonhallinnassa!  Jossain vaiheessa postiluukusta löytyi Englannista tullut uusi 28 päivän satsi.   

Join kahvia 28 päivää,  eikä mitään tapahtunut. Sain vielä kolmannenkin satsin, eikä mitään tapahtunut,  mutta kahvi maistui edelleenkin tosi hyvältä,   3 kuukauden kokeilun jälkeen kirjoitin yhteyshenkilölleni, ja pyysin ettei hän lähettäisi minulle lisää kahvia. Näin jälkikäteen olen sitä mieltä  että alussa painoa lähti koska kahvi alussa näköjään poisti nestettä, mutta jos vihreää kahvia  sisältävä juoma auttaa painonhallinnassa, niin siihen en kyllä oikein usko,

P.S. Yhdessä asiassa "laihdutuskahvi" auttoi. Käytin ennen makeutusaineita kahvissani, yleensä sukraloosia tai steviaa.  Kahvi oli kuitenkin hyvää ihan mustana, enkä kokeilun jälkeenkään palannut käyttämään makeutusaineita.

Kurkistus kulissien taakse-haaste

Kuvat otin huonoissa valo-olosuhteissa,joten ovat vähän rakeisia

Tänään paljastan teille paikan  missä olen lähes 9 vuotta kirjoitellut blogejani.  Käytän kirjoittamiseen pöytäkonetta, joka 4 vuoden jälkeen osoittelee jo ilmiselviä  vanhuuden merkkejä, joten jossain vaiheessa pitäisi hankkia uusi kone. Ehkä kannettava , joka ei sitoisi minua tähän työpöytänurkkaukseen, ja  joka mahdollistaisi sen että blogeja voisi päivitellä myös vakiokahvilassani, tai muissa kahviloissa, joissa täälläpäin  näkee niin monta ihmistä läppäreittensä kanssa.  

Työpöytänurkkaus voisi olla siistimmän näköinen:  siellä on aivan liian paljon tavaraa.  Oikealla on viimeisin lisäys työpöydälle, minituuletin.  Ilmastointilaitteeni on rikki, eikä se muutenkaan ulottunut toimiessaan tähän työ&vierashuoneeseen.  Helteisellä säällä on pakko olla jotain joka vilvoittaa , ja aiemmin käytin takanani olevaa suurta tuuletinta joka sai aina niskani jumiin. Minituuletin tuo ilmavirran kasvoilleni , ja kirjoittaminen sujuu sen ansiosta hyvin nyt helteelläkin:)

Työpöytään on yhdistetty korkea hyllykkö,  jossa siinäkin liikaa tavaraa...Kunhan viilenee niin otan tämän projektikseni , eli katson mistä voi luopua ja ehkä samalla saada lisää tilaa. Lämpimänä kautena vieressä on aina pullollinen kylmää vettä , ja  talvisin yleensä kuppi teetä. 

Kun istahdan tähän nurkkaukseen, tulee koirani Bambi aina perässäni ,ja asettuu työpöydän takana olevan vuodesohvan päälle:)

Postauksen  tein luettuani Heidin postauksen, missä hän haastaa bloggaajia kertomaan millaisessa ympäristössä he kirjoittelevat blogiaan.

Makrotex: Vesi

On helteinen heinäkuinen aamu,  ja vien koirani Bambin aamupisulle kodin edessä olevaan puistoon. Täällä on viimeksi satanut joskus keväällä,  ja seuraavaa sadetta saa odotella varmaankin marraskuuhun saakka. Mutta miten sitten kaikki on niin vihreää tässä puistossa,  ja ylipäänsä täälläpäin?

On vihreää, kiitos keinokastelun. Puistoa kastellaan keinokastelun avulla aikaisin aamulla (olen ottanut kuvat hieman klo 6 jälkeen aamulla).  Jokainen osa puistoa saa oman vesiannoksensa , omalla vuorollaan.  Vesisuihku kiertää  ympäri , ja joskus joutuu juoksemaan pois tieltä ettei kastu. Tosin pieni vesisuihku helteisellä säällä ei tee pahaa...

Asun maassa  josta 60 % on erämaata , ja jossa sataa vain tietyn osan vuotta.  Veden merkitys on suuri kun sitä ei ole tarpeeksi. Ilman vesikastelua  kaikki tässä puistossa olisi kuollutta ja kuivaa.  Täällä onkin kehitelty vuosikymmenien aikana kastelumenetelmiä, joilla erämaakin saadaan kukoistamaan.  Tomaatit, paprikat  ja muut vihannekset ja hedelmät kasvavat erämaassa, kiitos täällä kehitetyn hyvän tihkukastelujärjestelmän avulla.  Kansalaisia kannustetaan myös säästämään vettä,  ja itse ainakin yritän tehdä parhaani siinä suhteessa. Ei kylpyjä, vaikka minulla on kylpyamme, eikä pitkiä suihkuja, ja käsienpesualtaassa on muoviastia  johon kerään vettä , jota sitten käytän toiseen tarkoitukseen.

Mutta takaisin puistoon, jossa on niin rehevää tämän kastelun johdosta.  Talvella tätä automatisoitua kastelua ei tarvitse, sillä aina välillä tulee sadetta. 

Kastelun aikana puistossa tuntuu niin raikkaalta.
P.S. Hieman hankalaa oli saada makrokuvia tästä,koska en halunnut vettä kameraani;D

Muut vesi-makrotex-postaukset löydät täältä.

Keltaista

Kauniin punaisten liekkipuiden punaiset kukat ovat pudonneet pois, ja nyt täällä kukkivat Peltophorum-sukuun kuuluvat keltakukkaiset puut, jotka muistuttavat punakukkaisia liekkipuita, mutta eivät taida kuitenkaan olla samaa sukua, vaikka tätäkin kutsutaan keltaiseksi liekkipuuksi.

Meidän puistossa näitä puita on 5 kappaletta , ja ne ovat niin kauniita kukkiessaan. Kodin viereisen kadun varrella niitä on rivittäin; upean näköistä.

Pian nämäkin kukat ovat pudonneet pois.

Kukkivat puut roskaavat, mutta kaunista roskaa...

Pinkit kukat ovat pudonneet puiston penkille.

Puu pinkkeine kukkineen kuuluu pullopuihin, ja on alunperin kotoisin Australiasta. Sillä on nuo suuret  siemenkodat, jotka nyt ovat hieman "karvaisia"  , mutta niiden pinta muuttuu myöhemmin tasaiseksi. Olen niitä kerännyt ja maalannut, ja kuulemma siemeniä voi paahtaa ja syödä mutta en ole kokeillut...

Tänään oli muutamien kamalan kuumien ja kosteiden päivien jälkeen aivan ihana sää; ei liian kuumaa, ei liian kosteaa , ja mukavia tuulenhenkäyksiä siellä täällä. Ei tuntunut lainkaan  heinäkuun säältä, ja harmi ettei koko kesä voi olla sellaista. Hyvän sään vuoksi pystyi nyt iltapäivällä kunnolla kävelemäänkin kaupungissa, ja Rothchildin puistokadulle oli pystytetty 4 riippumattoa;  2 mustaa ja  2 punaista. Lähempi tarkastelu selvitti että nämä eivät olekaan ihan tavallisia riippumattoja vaan shiatsuriippumattoja; tekee varmaan selälle hyvää levätä tuollaisessa muutama minuutti. Takana näkyy  Tel Avivin kaupunkipyöriä.

Riippumattojen lähelle, katukirjaston viereen, oli pystytetty 2 värikästä pyörää jotka eivät lähde minnekään  mutta joilla voi polkea.  Hauskat väripilkut tuolla:)  

Heinäkuu ja helteet

3 päivää täällä on ollut aivan kamala helle yhdistettynä kosteuteen,  eli alkoi se minulle kamalin aika täällä jolloin meikit valuu ja vaatteet takertuvat ihoon.  Huomenna  kuulemma pitäisi tuntua vähän paremmalta, mutta  heinäkuu-elokuu  ja vielä osa syyskuutakin ovat niitä epämiellyttävimpiä kuukausia täällä. Bambi ressukin on ihan väsähtänyt , ja on halunnut tehdä ulkona vain lyhyitä kierroksia... Kotona Bambille on pakastimessa jäätyneitä herkkupaloja, jotka olen tehnyt maapähkinävoista ja raejuustosta.

Otin muutaman salakuvan puhelimella lähiseutuni jättimarketista, joka on paljon paremman näköinen kuin useimmat supermarketit täällä.  Pidän erityisesti noista  yläosan asetelmista, jotka näyttävät aika aidoiltakin kun tuolla kulkee. Näm ä ovat jugurttien ja vastaavien päällä,  ja nuo juustot tuossa ylhäällä näyttävät ihan  aidoilta juustoilta!

Lisää juustokauppias-asetelmia näiden maitotuotteiden yläpuolella. Asetelmiä on kaupassa joka puolella,  ja niitä on hauska katsella tuolla kierrellessä.

Tuossa vähän edempänä jonkinlainen linna. Salakuvia kun ottaa niin ne ovat hieman tärähtäneitä; tuolla kun ei saisi kuvata.

Tässä näkyy yläpuolella Bamba-vauva, joka edustaa Israelin lasten rakastamia Bamba-maapähkinänaksuja.  Ne ovat niin suosittuja,  että täällä esiintyy vähemmän maapähkinäallergiaa kuin muissa maissa, johtuen siitä että lapset jo pieninä syövät  noita naksuja, (ei lisä ym. muita aineita niissä).  Bamba-tehdas on tässä ihan lähelläni, ja hieman yli vuosi sitten kävin tutustumiskäynnillä tehtaassa.

Nyt täytyy toivoa että tosiaakin on hieman vähemmän kosteaa huomenna....