Vihreää tulossa

Käsityökaupan ikkuna torin viereisellä kävelykadulla

Oli kyllä suuri helpotus kun tilanne täälläl palasi normaaliksi. En ole yleensä sellainen joka stressailee,  mutta tuon kamalan konfliktin aikana stressitasoni  nousi kyllä lähes maksimiin. 

Oli kiva taas kävellä  Tel Avivin keskustassa ilman että mielessä kävi mahdollinen ilmahälytys.  Kävelin  Allenby-kadulla,  joka on yksi Tel Avivin pääkaduista ,  ja aika lähellä ranta-aluetta. Kun tuolla kävelee ,  ei huomaa että kadun joissain vanhoissa rakennuksissa on vielä  entisajan hohtoa, vaikka ovatkin  aika ränsistyneen näköisiä.  Suuret  fiikuspuut myös varjostavat näkymiä. 

Itse katu on sellainen missä kulkee  satoja busseja sekä henkilöautoja päivittäin ,  ja ne ovat lianneet talojen pintoja. Maalikerros tekisikin  näille vanhoille taloille hyvää. Minusta nuo parvekkeet ovat aika hurmaavia.

Joku päivä  kadulla kulkee pikaraitiotien violetti linja autojen ja bussien sijaan. Mutta siihen on vielä paljon aikaa....Kotini lähellä on tehty vihreän linjan  alustavia töitä,  mutta ennenkuin   pikaraitiotie kulkee kotini vierestä  kuluu ainakin 6 vuotta,  mutta todennäköisesti enemmän...

Näitä vanhoja taloja ei tällä kadulla ole monen monta, mutta onneksi joitakin on säilytetty.Aikaisin aamulla  on ollut mukava kävellä, mutta muuten täällä on ollut tosi lämmintä. Katselin viime vuoden  toukokuun säitä,  ja jos asteet silloin olivat päiväsaikaan  jonkun verran yli 20 asteen,  ovat ne nyt olleet lähempänä  30 astetta.  Mennyt talvi oli myös lämpimin ehkä koskaan,  ja se vaikutti epäsuotaisesti  kesähedelmien kasvuun,  ja sen vuoksi  esim.  persikat, nektariinit ja aprikoosit ovat  todella kalliita .

Ulrika oli laittanut blogiinsa kuvan kasveistaan,  ja kun kommentoin,  hän pyysi minua näyttämään omiani.  Minulla on aika paljon  kasveja kotona, ja laitan tänne osan. Minullahan ei ole parveketta ,eikä varsinaista tilaa missä voisin kasvattaa yrttejä ja vihanneksia,  mutta pidän olohuoneen ikkunapaneelien oikean puolen nurkkaa aina auki, ja nurkan kohdalla ja vieressä on kasviruukkuja.  Tässä suurin kirsikkatomaattitaimeni tällä hetkellä.  Tulossa on joku 12  kirsikkatomaattia laskuni mukaan.  Minusta on kiehtovaa seurata kasvua,  ja se on oikeastaan se syy että minulla on tämä tomaattitaimi,   joka on kasvanut syömäni kirsikkatomaatin siemenestä.

Chiliä ehkä tulossa jossain vaiheessa. Minulla on 3 pikku chiliä.  ja tämä pienin, mutta helpoin kuvattava. Yhteenkään ei ole vielä tullut kukkia...

Joskus  alkukeväällä sirottelin munakoisoni siemeniä ruukkuun,  ja nyt on 2 munakoison tainta,  jotka pitäisi viedä ulos kasvamaan,  sillä täällä sisällä ei takuulla kasva mitään munakoisoja.  Ongelmana on vaan se että minne laittaisin nämä kasvamaan. Minun pitäisi löytää joku laatikko minne voisin siirtää kaikki nämä taimet kasvamaan, ja toivoa ettei kukaan  häiritse niiden kasvua.

Avokaado on kasvanut tuossa ruukussa   jo muutaman vuoden, mutta  jotta se kasvaisi suuremmaksi se pitäisi siirtää suurempaan ruukkuun . Ongelmana täällä on se ettei täältä löydy altakasteluruukkuja. Toin muutaman Suomesta  ja IKEAassa oli yhtenä vuonna sellaisia, ja ostin silloin yhden suuren ja kaksi pienempää,  mutta jos olisin tiennyt ettei niitä ole enään valikoimissa olisin ostanut enemmän. Avokaadon vieressä näkyy hieman  pomeranssikasviani ,  jonka kasvu alkoi 2 vuotta sitten, ja varsi on jo puumainen.

Minulla on monessa  ruukussa pieniä pomeranssipuun alkuja,  vähän liikaakin... Olen laittanut muiden sitrusten  siemeniä,  mutta  kaikki kuolivat jossain vaiheessa paitsi pomeranssin taimet, joka taitaa olla kestävämpi kuin muut sitrukset. Suomessa  minulla oli monta pientä sitruspuuta,  jotka olin kasvattanut siemenistä,  ja ne kasvoivat hyvin,  johtuen siitä että Suomessa taloissa on yleensä tasainen lämpötila ympäri vuoden,  toisin kuin täällä. 

Maanantaina Bambi sai pakollisen vuosittaisen Rabies-rokotteen,  ja kyllä niin väsytti sen jälkeen

Muumeja ja muuta

Muumit tosiaankin.... Tämän kuvan otin bussin ikkunan kautta,  aika kaukaa,  enkä  ole vieraillut näitten muumien luona  siitä  lähtien kun kirjoitin niistä täällä, vuonna 2017,  eli siitä miten ne päätyivät tänne Holoniin.

Viime päivinä en ole oikein pystynyt keskittymään mihinkään , koska tämä stressaava tilanne täällä jatkuu edelleenkin. Siitä kun kirjoitin   viimeksi,  oli vielä kaksi kertaa  ilmahälytyksiä omalla alueellani, mutta eteläisessä Israelissa ilmahälytyksiä  on ollut koko ajan,  niin että heihin verrattuna  minulla on helppoa.  

Viime viikolla pysyttelin enimmäkseen kotona ja omalla alueella, mutta tänään menin torille.  Join kahvit kahvikaupassa,  ja kun istuin siellä, päivälehdestä tultiin haastattelemaan Itaita, paikan baristaa, Haastattelun aihe oli  miten viime aika on vaikuttanut myyntiin.

Kahvikauppa/kahvipisteessä oli purkki tällaisia  keksipakkauksia,  joita luulin  ranskalaisiksi,   nimen vuoksi, mutta nämä ovatkin intialaisia keksejä.  Satu, ehkä tuttuja sinulle?

Torin alkupuoli, jossa muuta kuin ruokaa,  ja useat kojut ovat tyhjiä,  koronan vuoksi.

Torilta kävelin viereiselle kävelykadulle, joka ei viime aikoina enään ole ollut kuin osittainen kävelykatu, Tarkoitus oli mennä askartelukauppaan ostamaan mustaa  tekstiiliväriä, mutta se oli loppu. 

Värikäs katutaideteos. Tänään kun olin torilla kuulin että olisi tulossa tulitauko.  Sitten vähän myöhemmin  Hamas ampui raketin joka  osui tehtaaseen  eteläisessä Israelissa,  ja kaksi ihmistä kuoli.  Niin että eihän mitään tulitaukoa tullut , vielä.  Täällä halutaan varmistaa että  raketit ja tulipaloilmapallot eivät tule jatkuvalla syötöllä  eteläiseen Israeliin,  jossa on viimeiset vuodet kärsitty tosi paljon sellaisesta.  Ikävä kyllä Suomen lehdistö ei anna lähes lainkaan kuvaa  siitä mitä tapahtuu koko ajan eteläisessä Israelissa,  ja miksi tämä sotailu jatkuu. Ikävä kyllä se jatkuu kunnes  varmistetaan ettei raketteja enään lennä sinne jatkuvalla syötöllä, ja sillä välin ihmiset molemmin puolin kärsivät todella paljon.  Toivon että tulitauko tulee pian.

Torstai-iltana yläkerran naapurini,  jotka ovat etsimässä asuntoa muualta,  kutsuivat minut illalliselle.  Oli hyviä täytettyjä kasviksia.  He kertoivat  viettävänsä pari seuraavaa päivää pohjoisempana,   miehen pojan perheen luona.   Siellä ei ole kertaakaan ollut ilmahälytyksiä,  ja he halusivat taukoa niistä. Lupasin hoitaa kissat heidän poissaollessaan.

Poikakissa Jerry on hieman arka.

Kaunis Juli kissa. Lara -kissa   oli piilossa.

Jakarandoja ja pelon aiheita

Jakarandat kukkivat nyt joka puolella. Muutenhan näitä puita  ei niin huomaa, mutta kun ne kukkivat niin ovat tosi upeita.

Asuinkaupungissani  Holonissa kukkivia jakarandoja näkee joka puolella,samoin kuin Tel Avivissa (ylempi kuva).Niitä on myös kodin viereisessä puistossa.

Eilen aamulla myös ihailin  ikkunani edessä olevan jakarandapuun upeaa kukintaa.  Kun katselin ulos, näytti melkein viidakolta. Ja linnut viereilivat usein puussa.

Eilen päivällä  kun tulin kotiin,  kuului sahan ääntä,  ja ihanasta jakarandapuustani oltiin sahaamassa oksia pois.  Tiesin kyllä että jsssain vaiheessa oksia piti lyhentää, mutta juuri silloin kun  kukinta parhaimmillaan... Meidän talon  WhatsApp-ryhmässä  oli keskustelua näistä puista: joidenkin mielestä   ne pilasivat näköalan,  tai niistä tuli muka hyttysiä (en ole nähnyt yhtäkään...).  Oma mielipiteeni oli että  halusin lyhentää  puun oksia maltillisesti  oli vähemmistönä.  Tiesin että ne jotka halusivat  että puu leikataan , olivat painostaneet meidän talon sitä henkilöä joka on vastuussa talon asioista.

Oli surullista nähdä kauniisti kukkivan jakarandan  oksat maassa, ja poimin kotiin muutaman oksan. Olin tosi vihainen siitä että  ne leikattiin nyt eikä silloin kun kukinta on ohi.

Itku ei ollut kaukana kun näin ikkunastani nämä oksantyngät kauniisti ja tiheästi kukkivan puun sijaan. Täällä on tapana   parturoida puita tosi  rajusti, en tajua miksi.   Näitä jakarandapuita on ikkunani edessä tämä ja sitten viereisen asunnon ikkunan edessä toinen.  Tiedän että kestää kuukausia ennenkuin näissä näkee mitään kasvua, ja  muutama vuosi ennenkuin  ne taas näyttävät kauniilta.

Sitten klo 21 illalla hätkähdin  kun ilmahälytyssireenit soivat  muutaman vuoden tauon jälkeen.Äkkiä rappukäytävään, ja rappusille,  sillä siellä on turvallinen paikka. On meillä pommisuoja, mutta se ei ole kivassa kunnossa.  Eikä sinne kai edes ehdi mennä.  Kuulin että täällä Holonissa oli ohjus osunut bussiin, ja oli loukkaantuneita.  Kun näin tämän kuvan, tunnistin paikan heti, Holonin keskustan alueella. Bussi oli ihan tuusannuuskana. 

Joskus klo 10 aikaan ilmahälytyssireenit  loppuivat, ja menin nukkumaan puolen yön aikaan. Klo 3 ilmahälytyssireenit soivat taas ja piti mennä unen pöpperöisenä rappuihin. Siellä oli muitakin väsyneitä. Taas kesti kokonaisen tunnin. Ja klo 4 menin taas nukkumaan,   mutta klo 5 soi taas ilmahälytyssireeni, joka taisi olla väärä sillä ei kuulunut pamauksia.   Ohjustorjuntalaite torjuu suurimman osan  ohjuksista, mutta kaikkea se ei torju, kuten bussin tapauksessa  ja muissa valitettavissa tapauksissa täällä.Ohjuksia on tullut nyt 1200

Aamulla menin katsomaan vahinkoja.   Bussiin osunut rakettiohjus oli tehnyt vahinkoa myös lähiympäristölle, ja tästä pankista   meni julkisivu hajalle.  Pankkiautomaattitilassa oli ihmisiä silloin, mutta se on niin vahvaa tekoa ettei sille huoneelle tapahtunut mitään.

Toiselle puolelle katua oli myös tullut vahinkoja. Tämä venäläinen herkkukauppa avattiin vasta 2 viikkoa sitten, ja nyt jo sinne oli tullut korjattavaa.Toivottavasti vakuutukset olivat tuolla kunnossa...

Myös viereisiin kauppoihin oli tullut vahinkoa , ja niitä oltiin juuri korjaamassa. Erään kaupan  omistaja oli liian lähellä bussia johon osui ohjus,  ja joutui sairaalaan.

Tämän tyhjän liiketilan seinälasit olivat pirstaleina.

Tilanne täällä on eskaloitunut pahasti, ja  se pelottaa.  Luulen että edessä on toinen uneton yö.  Tämä on tilanne  jota olisi voinut välttää , ja ketkä siitä lopuksi kärsivät, tavalliset kansalaiset. Edit: Klo 7 oli ilmahälytyssireeni, mutta lyhyt tällä kertaa.  

Selvästi kesä

Lämmöstä väsähtänyt koira.... Bambi tykkää olla tuossa kohtaa sohvalla, minkä takia tuo kohta onkin painunut alas.  Ja ei ihme että Bambi väsähti:  täällä on ollut viimeiset päivät todella kuumaa,   ja laitoin jo pois  ohuen peittoni,  eli lakana nyt peittona kun yölläkin on jo lämmintä.   Oli ihan pakko katsella postauksia taaksepäin,  ja menin vuoteen   2011,  jolloin kirjoitin vasta  toukokuun lopussa  siitä että oli kuumia päiviä. Selvää ilmaston kuumenemista siis.

Viime viikolla kävimme iltapäivällä lyhyellä retkellä Shohamin kaupungin vieressä olevassa metsäpuistossa. Puistossa on  Bysantin aikakaudelta olevia mosaiikkeja , mutta ihmettelin miksi niiden ympärillä ei ollut aitoja tai esteitä. Ylimmässä kuvassa näkyy  pintareliefi,  joka esittää  Tykheä, joka on Kreikan mytologiassa   onnen ja sattuman jumalatar.  Kohokuva eli reliefi  on vuodelta  582 tai 583,  ja oli hyvin säilynyt kun kaivauksia tehtiin tällä alueella.  Tuo puistossa oleva Tykhe on tarkka kopio tuossa paikassa löydetystä  kohokuvasta,  joka on Jerusalemin Israel-museossa. Arkeologisten  kaivausten jälkeen alueesta tehtiin puisto, ja  tuolla oli  paljon vanhempia puita , ja suuri määrä aivan nuoria , istutettuja puita.  

Puiston korkeimmalta paikalta näkyy Shohamin nuorta kaupunkia (perustettu 90-luvulla).   Metsäpuiston luonto on kuulemma todella upeaa talvella ja alkukeväällä, mutta nyt kaikki oli jo kuivunut pois.

Metsäpuistossa oli myös Johanneksen leipäpuita eli carob-puita. Carob-palot olivat vielä aivan vihreitä, poimimisvalmiita ne ovat joskus kesän lopussa ja syksyn alkupuolella.

Maanantaina vietimme vappua Kirjakaktuksessa, eli suomalaisessa kirjastossa täällä.   Oli munkkeja, simaa, korvapuusteja ja muita herkkuja.  Kirjastohan ei voinut toimia rajoitusten aikana,  ja  viimeksi olin tuolla ennen koronaa. 

Kirjasto on seuraavan kerran vasta syksyllä,  sillä kirjastohoitajamme Anu (kuvassa miehensä kanssa) lentää pian Suomeen  moneksi kuukaudeksi.  Kirjastohan on nykyään heidän kodissaan,  ja vietimme myös kirjaston 4-vuotispäivää tässä osoitteessa.

Tällä viikolla istuin bussissa ensimmäistä kertaa sitten yli vuoteen   kuljettajan takana olevalla penkillä , mistä on hyvät näkymät.  Rajoitusten aikanahan ei noissa  penkeissä saanut istua,  ja myös nyt se riippuu kuljettajasta. Vaikka rajoitukset  poistettiin,  luvut ovat laskeneet koko ajan , ja nyt on päivittäin reilusti alle sata tartuntaa koko maassa.  Koko maa on vihreä,  lukuunottamatta   Pardes Hannan pikkukaupunkia, missä suuri määrä  alternatiivistä elämäntyyliä harjoittavia ihmisiä,  jotka ikävä kyllä ovat rokotevastaisia.

Tässä bussi on saapunut asuinkaupunkini Holonin  keskustan alueelle.

Viimeisen kuvan  bussin ikkunan kautta otin aika lähellä kotia, kun näin nämä kukkivat  jakarandapuut. 

Kaunista keskiviikkoiltaa teille:)

Toukokuun kissat

Hyvää vappupäivän iltaa ,toivottavasti vappunne  oli mukava.  Täällähän , eikä muuallakaan Suomen ja Ruotsin ulkopuolella vietetä vappua kuten  Suomessa.   

Tämä postaus on täysin pyhitetty kissoille,  joita näen lähes päivittäin. Ensimmäisen kuvan kissa asuu bussipysäkkini  takana olevalla pienellä puutarhapläntillä,  ja on jo aika iäkäs kissa,  sillä kissa on ollut siellä koko sen ajan kun olen täällä asunut.  Tuon sille kerran päivässä hieman ruokaa, mutta onneksi pari muutakin ihmistä huolehtii tämän kissan  viimeisistä vuosista.

Tämä  on Kitty,  ja kuva on aika epätarkka sillä Kitty on säikky,  ja otin kuvan kauempaa.  Kuten kuvasta näkyy,  Kitty on joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi venäjänsininen rotukissa, mutta kasvanut kadulla,  eikä tule liian lähelle ihmisiä.   Kitty ehti tehdä pari poikuetta,   ja oli aika laihassa kunnossa, kunnes  viime vuonna onnistuin saamaan tänne erään järjestön kissanpyydystäjän,  ja Kitty vihdoinkin  sterilisoitiin.  Olen aika varma että kaksi jo nuorena  edesmennyttä kaunista harmaasävyistä kissaa olivat Kittyn synnyttämiä.  Nyt kun Kitty on tajunnut että ruoka tulee minulta,  on kissa tullut hieman rohkeammaksi.

Tässä talossa asuvalla ystäväpariskunnallani,   jotka asuvat 2 kerrosta ylempänä, on 3 kissaa. Kuvan Juli on heistä nuorin,  ja joku oli jättänyt sen toissa vuonna pihalle,  josta pariskunta sen pelasti.  Julilla on tosi upea kuvio selässään.

Pariskunnan ystävällisin kissa on tämä Lara, josta en onnistunut ottamaan hyvää kuvaa. Kolmas kissa, Jerry , on kaunis valkoinen mutta pelokas kissa,  ja Jerry ja Lara tulevat hyvin toimeen keskenään, mutta kumpikaan ei pidä  Julista,  joten hakusessa olisi uusi koti Julilla, jos sellainen mahdollisesti löytyy.

Juli on oikea kaunotar. Viime kuussa seinänaapurini, nelihenkinen perhe,  muutti uuteen asuntoon, mutta laittoivat entisen asuntonsa vuokralle.  Sinne muutti mukava nuori pariskunta, joilla myös 3 kissaa. Kävin katsomassa kissoja, joista yksi on komea siamilainen,  mutta unohdin ottaa heistä kuvia.  Myös saman kadun naapurillani Evelynillä on kissoja peräti 4 kappaletta,  joista vanhin,  Grey, on minun hänelle tuomani, kun Grey oli pikku rääpäle. Greystä on kasvanut upea kissa, mutta sähisee kun näkee minut....3 nuorempaa taas ovat niin säikkyjä, että pakenevat heti kun joku vieras tulee asuntoon. Oma Otto-kissani oli niin  ihmisrakas, että melkein outoa että sisäkissat ovat noin säikkyjä.

Vielä yksi kuva Julista.