Silmän iloa

Keltainen liekkipuu

Edelisellä.viikolla tapasin pitkästä aikaa anerikkalaisen ystäväni Nancyn. Sattui olemaan siihenastisen  kuumin päivä (35 astetta) ja tapasimme iltapäivän alkupuolella eli päivän kuuminpaan aikaan, mutta koska se oli ainoa molemmille sopiva ajankohta, päätimme tavata, säästä huolimatta.

Juna joka ei kulje minnekään 

Tapasimme maustetorin lähellä olevan pikaratikkapysäkin lähellä. Sieltä kävelimme puistokujan kautta vanhalle juna-asemalle, jossa Nancy ei ollut ennen käynyt.

Vanha juna-asema on alue, jossa kauppoja,  gallerioita, muutama ravintola ja kahvila. Ennen se oli paikka jossa oli usein kaikenlaisia tapahtumia , sekä maatilatori viikonloppuisin, mutta nykyään siellä on aika hiljaista, vaikka pikaratikkapysäkki ihan vieressä.

Kiersimme aluetta,  ja huomasimme erään taidekaupan edessä nämä hahmot. Sisällä näytti olevan kaikenlaista kaunista.

Kaupassa oli upean värisiä tauluja, jotka näyttivät huovitetuilta.  Oli pakko kysyä niistä vähän enemmän.

Selvisi että taulut on tehty kierrätetyistä muovipulloista tehdystä kuidusta, jota oli tässä kuvassa.. Taiteilijat kiinnittävät kuidut kanvaspohjaan neuloilla, ja oli vaikeaa ymmärtää miten se tapahtuu, kunnes näin tämän videon(englanniksi)

Taulut  olivat niin värikkäitä❤️

Taidekaupan ja sen jälkeisen kävelyn jälkeen oli pakko levähtää ja juoda lisää vettä,  ja vain illalla avoinna olevan ravintolan alueella oleva  valtava puu tarjosi varjoisen levähdyspaikan

Vastapäätä on vielä lisää isoja puita ,jotka tarjoavat varjoisen paikan.Kuvassa Nancy.

Ennen kotiin lähtöä kävimme kahvilla alueen kahvilassa. Kuumasta säästä huolimatta askelia tuli tuona päivänä reilusti, eli hieman yli 16 000 askelta.

Kotiin palattuani kävin antamassa hieman ruokaa kissanpennuille. Kuvassa 2 mustan kissanpentunelikon edustajaa ,sekä trikolori tyttöpentu, joka on mustia kissanpentuja nuorempi. Trikolori kissanpentu oli jollain tavalla päätynyt eräänä päivänä  kotirakennuksen toiseen kerrokseen,  ja talon WhatsApp-ryhmässä talon kissanvihaajat/pelkääjät kauhistelivat  kissan läsnäoloa rakennuksessa.  Kävin hakemassa kissanpennun, ja vein sen puistoon.

Kohta läkähdyn

Se kesän kamala kuumuus saapui nyt ,ja huh huh,en tykkää lainkaan. Varmaan tällä vuohellakin  kaupungin eläinnurkkauksessa kuuma olo ,mutta onneksi nurkkauksen vuohilla on siellä vesiallas. Kuuma tuli ensin Kreikasta päin tulleen Cleon nimisen lämpöaallon mukana, ja sitä on siitä lähtien jatkunut,ja kun kuumin&kostein kuukausi eli elokuu vielä edessä,niin eihän tästä sää kylmene vielä kuukausiin..

Työhön liittyvä pakollinen kurssi päättyi viime viikolla, mutta aina ensin kävin tervehtimässä vuohia lähellä olevassa eläinnurkkauksessa.

Vuohia on tosi monta, taitaa suurin osa olla kuttuja eli naarasvuohia.

Ja tämä komea pukki🐐

Samassa tilassa on myös mustia joutsenia sekä muita vesilintuja. Tilan takana on alue jossa lisää.eläimiä,mm.kaneja, marsuja ja muita eläimiä,joita lapset pääsevät silittämään, viikonloppuisin. Sinne pitää ostaa lippu,mutta  näitä muita eläimiä näkee ristikkoaidan läpi.Vuohet ovat minusta niin herttaisia eläimiä.

Kurssi oli tosi mielenkiintoinen, ja oli hyvät luennoitsijat. Meillä oli 6 x 5 tunnin iltapäivää, ja oikein odotin seuraavaa kertaa. Viimeisenä kurssi-iltapäivänä meillä oli loppukoe sekä kirjallisen työn palautus. Molemmat menivät hyvin.

Kurssipaikan lähellä, ja koko kaupungissa ovat nyt kukkineet keltakukkaiset liekkipuut.💛

Puolitoista viikkoa sitten, lauantaikävelyn aikana, kenkäni tarttui johinkin, ja kaaduin kovalle asfaltille. Heti alussa se ei niin tuntunut,ja alkujärkytyksen jälkeen menin istumaan kodin lähellä olevan  toimistotalon zen-lammikon viereiselle penkille.Kävelen tosi nopeaa vauhtia yleensä, mutta ehkä olisi pitänyt vähän hidastaa,  etenkin kun koko lähialue on sekaisin kevyen raideliikennetöiden vuoksi,ja siellä täällä saattaa olla huomaamaton kivi ym. Kun tulin kotiin huomasin että oikean käden kyynärpään alueella oli pahan näköiset  ruhjeet, ja pian alkoi myös tuntua kipua  oikeanpuoleisen ,ylimmän kylkiluun kohdalla. Minulla on siellä hiusmurtuma, joten pitää olla varovaisempi ja välttää tiettyjä asioita.Eniten harmittaa etten voi tehdä aamujumppaani, jolla yleensä aloitan päiväni. Mutta nyt olo on jo parempi kun kaatumisesta kulunut 1 5 viikkoa ,eikä käveleminen satu niin paljon kuin ensimmäisellä viikolla.

Tällaista esim.kotikadun yläpuolella olevalla isolla kadulla.Kerran astuin bussista  ulos,enkä päässyt suoraan  alas kotikadulle, ja muitakin yllätyksiä ollut. Iso osa kaupunkia on sekaisin näiden alustavien  töiden  vuoksi , ja kaikki liikenne tuskallisen hidasta. Sen kevyen raideliikenteen vihreän linjan,jonka pitäisi kulkea kodin vierestä, piti olla valmis  2027, mutta jo nyt selvää että siihen menee pari  lisävuotta. Punainen rata ollut valmis jo pitkään, mutta aloituspäivää siirretty jo ainakin 4 kertaa.

Huomenna illalla lainakoirani Shadow tulee taas hoitooni kuun loppuun.saakka .Tässä Shadow kotinsa suurella parvekkeella ,jonne se oli laitettu joksikin aikaa rauhoittumaan.

Hyvää heinäkuun jatketta teille🌸💐💮🪷🍓🫐

Miniloma Tiberiaksessa

 

Pitkään aikaan en ole oikein ollut missään (viimeksi syksyllä eksän kanssa pohjoisessa)  ,joten olin tosi iloinen  kun työnantaja järjesti  vuorokauden mittaisen hotelliloman pohjoisessa.  Olin kuullut että aikaisemmin  nämä minilomat olivat olleet Kuolleen meren hotelleissa, mutta olin tosi tyytyväinen että se tällä kertaa oli Tiberiaksessa, Genetsaret-järven äärellä Meidän piti itse maksaa  50 €, joka vähennetään palkasta, mutta se on tosi pieni summa kun ajattelee mitä saimme .

Tapaamispaikka maanantai-aamuna oli  kuvan design-museon takana, klo 7 aamulla,mutta olin tuolla jo noin  puoli tuntia aikaisemmin, tapani mukaan aina liian aikaisin paikalla....

Tarkoitus oli että bussimme lähtee liikkeelle joskus  7.30 aikaan, mutta ärsyttävän monet ihmiset myöhästyivät, ja lopulta lähdimme liikkeelle yli tunnin! myöhässä aikataulusta. Odotusta lievensi hieman tämä mukava kissa. Matka tilausbussilla Tiberiakseen kestää täältä Holonista hieman yli 2 tuntia, ja välillä meillä oli noin 20 minuutin tauko. Saavuimme hotelliin (1.kuva) joskus klo 11 aikaan. Meitä odotti siellä infotilaisuus, kahvia ja pikkuleipiä, ja saimme jättää tavaramme konferenssihuoneeseen , koska oli vielä aikaa siihen kun saisimme huoneavainkortit.

Sitä ennen meitä kuitenkin odotteli lounas,  ja olinkin jo tosi nälkäinen, sillä olin ennen sitä syönyt nektariinin  klo 5 aamulla 

Lounas, ja ruoka tuolla muutenkin oli paras juttu tässä hotellissa. Mieletön valikoima joka aterialla, ja minulle kasvisruuat olivat super herkullisia.

Lounaan jälkeen kävin katselemassa mitä hotellista löytyy. Tämä hotelli on ollut olemassa jo todella pitkään, mutta joitakin  vuosia sitten se siirtyi uuteen omistukseen, ja uusittiin täysin.

Klo 15 aikaan saimme vihdoinkin huoneavainkortit  Hotellissa on 2 osaa: korkea vanhempi rakennus ja kuvassa näkyvä matalempi rakennus , jossa oli minun huoneeni. Minulta oli kysytty ennen matkaa kenen kanssa  haluan jakaa huoneen, ja koska en tunne lukuisia muita työntekijöitä, samoin että voisin jakaa huoneen Tanjan kanssa. En tuntenut Tanjaa, mutta  asumme samalla kadulla, ja olemme jo monta vuotta olleet hyvän päivän tuttuja, sen enempää tuntematta. Tiesin että Tanja puhuu venäjää ,ja että hänen pojallaan on iso koira. Vuoden alussa työpaikka järjesti meille elokuva+ateria-tilaisuuden, ja silloin selvisi että Tanjalla sama työnantaja kuin minulla. 

Tanjalla (alunperin Ukrainasta) oli meidän matkalla samankielisiä tuttuja, joten lopulta Tanja jakoi toisen huoneen 2 ystävänsä  kanssa, ja minä sain ihan oman huoneen, mahtavaa😁

Huoneeni oli tosi mukava, oli kaikki tarpeellinen, ja pieni parveke , josta näkymä suoraan järvelle.

Siellä se meidän paatti tulee, edellisen ryhmän
kanssa

Myöhemmin iltapäivällä ohjelmassa oli järviristeily, ja tuttu kuljettaja busseineen odotti meitä hotellin edessä. Meillä oli muuten tosi mukava kuljettaja, koko matkan aikana.

Laivalla oli mukavaa ohjelmaa, mutta välillä ehdin katsella hieman maisemiakin. Kesällä tuolla tuulee iltapäivisin, ja välillä oli lähellä että kännykkä putoaa mereen, koska tuuli oli aika voimakas   Genetsaret-järven väri myös muuttuu sään mukaan: kun aurinko paistaa väri on kirkkaan sininen, mutta pilvisellä säällä  tämän väristä .Taka-alalla näkyy hieman Tiberiaksen kaupunkia.

Oli musiikkia , tanssia, kevyttä syötävää  ja muuta kivaa. 

Vielä hieman maisemia, laivalta katsottuna.  

Laivan jälkeen tulimme hotellille, ja suoraan illalliselle. Lounaalla jälkiruokina oli vain hedelmiä, mutta illalla kakkuja, suuri valikoima.

Iltaisin hotellin  ulkotiloissa on elävää musiikkia.

Uima-allas illalla.

Aamulla aikaisin aamupalalle.Aamiainen tuolla oli kyllä paras vuosiin: täällä on hotelleissa tosi runsaat aamiaiset, mutta tuolla se oli erityisen runsas ja herkullinen. Ja oli graavilohta ja hyvää tummaa leipää.😋

Aamiaisella istuin samassa pöydässä ukrainalaisten/venäläisten kanssa, ja tutustuin paremmin niin sympaattiseen  Tanjaan, jonka oli tarkoitus  olla huonekaverini .

Hotellia vastapäätä on kylpylä, jossa kuumia lähteitä. Hotellin asiakkailla on sinne vapaa pääsy, ja kävin pikaisesti katsomassa mutta en uimassa koska ei ollut uimapukua mukana. Muutenkin minulle mieluummin kylmiä kuin kuumia lähteitä ..

Kotiinlähtöön oli vielä aikaa, ja tuttu bussimne oli viemässä halukkaita lähellä  olevan Meir Baal HaNessin-haudalle .Rabbi Meir oli ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla  elänyt viisas tietäjä, ,tannaiitteihin kuuluva, joka on oletettavasti haudattu tuonne. Ennen hauta-aluetta markkina-alue jossa myynnissä kaikenlaista mm.uskonnollista krääsää . Rabbi Meir oli kuulemma  ihmeiden tekijä, ja hänen hauta-alueensa on suosittu vierailu/rukouspaikka osalle uskovaisista.

Sisäpuolella oli hienot kattokruunut .

Kurkistus tänne .

Hienot kattokruunut sielläkin.

Tulimme pyhälle paikalle bussilla, mutta halusin lähteä takaisin hotellille ennen muita, ja sanoin kuljettajalle että kävelen takaisin.. Tiberiaksen alue on tosi kuuma kesällä, ja vaikka matka takaisin hotellille ei ollut pitkä, (hieman yli 3000 askelta) niin 35 asteen kuumuus tuntui...

Hieman ennen lähtöä huomasin että hotellin  yhteydessä on pieni sitrustarha.🍋🍊🍋🍊

Oli vaikka mitä  sitruksia,mutta kaikki tietysti raakileita tähän aikaan vuodesta.

Paljon sitä ehtikin vuorokauden aikana,ja toivottavasti jatkossakin tällainen pieni irtiotto.

Ikäänkuin ei olisi huomista

Otsikko on otettu suosikkikauppakeskuksessani olevan ekologisen näyttelyn nimestä "As if there was no tomorrow". Rakastan tätä vanhaa kauppakeskusta,(Dizengoff Center)jossa vaihtuvia näyttelyitä ja tapahtumia, katolla puutarhoja ,mehiläispesiä, hyönteishotelleja ja paljon muutakin.

Viime viikolla, keskiviikkona ja torstaina iltapäivällä, siellä oli kaikenlaisia kierrätykseen liuttyviä tapahtumia, joihin en harmikseni päässyt, mutta ehdin käydä  katsomassa kauppakeskuksen gallerian uutta, kierrätykseen liittyvää näyttelyä. Jo ennen näyttelyaluetta huomasin katonrajassa nämä kangaspaloista tehdyt tekstiiliteokset .

Kierrätystaidetta oli gallerian lisäksi  ympäri kauppakeskusta, yhteensä 39 taiteilijalta.  Galleriatilassa pidin erityisesti paperisista teoksista, jotka on valmistanut hollantilainen, mutta täällä asuva Bianca Severijns.

Severinjs on paperitaiteilija eli kaikki hänen teoksensa on valmistettu paperista.

Paperihattu..

Lisää Severinjsin töitä. Täällä Severinjsin nettisivuilla lisää hänen uskomattoman upeita paperitöitään .

Taiteilija joka käyttää puiden siemenkotia töissään.

Risutaidetta.

Tämä risuteos oli niin upea .Olisi kiva olohuoneen seinällä😁.

Kauppakeskuksessa oltiin juuri pystyttämässä iltapäivän valmisruokatoria, kun kävin tuolla.

Kulunut viikko oli Tel Avivin Pride-viikko, johon kuului monta tapahtumaa,ja joka huipentui viikon loppupuolella vuotuiseen Pride-paraatiin ja juhliin.Olen monena vuonna kuvannut tänne blogiin tapahtumassa olevia värikkäitä tyyppejä, mutta nyt paraati oli suureksi harmikseni siirretty entiseltä paikaltaan perjantai keskipäivä/iltapäivästä myöhäiseen  torstai-iltapäivään. Ajankohdan vuoksi en päässyt sinne ,ja todellakin se perjantai olisi ollut parempi päivä...

Eilen perjantaina kävin katsomassa nyt kukkivia,  upeita liekkipuita. Liekkipuut ovat viimeiset kevään/alkukesän kukkivista puista,  ja ehkä ne upeimmat kukkivat puut.

Että osaavatkin olla upeita,ja tuo kirkkaanpunainen väri❤️

Perjantai-aamuna tuli ilmastonmuutos mieleen, sillä heräsin  aamulla klo 5 30 ukkosen jylinään, salamointiin ja sitten sateeseen, jota ei tullut paljon, mutta sen verran että kostutti maan, ja minut ja Shadow-koiran,kun vein hänet aamupisulle.  Oli myös hyvin lämmintä, ja sää toi mieleen ukkosilman kesäisessä Suomessa Täällä ei ikinä ukkosta tai salamoi eikä sadakaan tähän aikaan vuodesta, ja olin ihan ihmeissäni tuosta oudosta säästä. . Tämä kuva on otettu ikkunani kautta, juuri kun sade oli kostuttanut maan, mikä ei näy tuossa kuvassa .Täällå on muutenkin ollut toukokuun ja nyt kesäkuun aikana tosi usein kuumia hiekkatuulia, mikä sekin on erilaista  sillä niitä ei ole yleensä tullut niin rinsaasti eikä tähän aikaan vuodesta. Perjantai-aamun kumma sääilmiö tuli Egyptistä. Päivän aikana tuli vielä sadetippoja muutaman kerran, mutta se oli hiekkatomun likaamaa sadetta,mikä näkyi eniten autojen pinnoilla.

Kaunista viikonloppua toivotellen💐