Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Haasteet. Näytä kaikki tekstit

lauantai 30. toukokuuta 2020

Saturday Classics 300520


Silloin kun Blogistaniassa oli vielä  Sunnuntaiklassikko, osallistuin siihen aina välillä, ja nyt kun alkoi Satuarday  Classics, niin pakkohan on osallistua.

Dominikaanisesta tasavallasta  kotoisin olevan  Juan Luis Guerran musiikkiin tutustuin kauan sitten ,   ja tätä "Ojala que llueva cafe"  -kappaletta olen varmaan kuunnellut satoja kertoja.  Juan Luis Guerra on paitsi laulaja, myös säveltäjä ja levytuottaja. Guerra on voittanut lukuisia Latin Grammy -palkintoja, sekä muutaman Grammy -palkinnon, ja on yksi latinalaisen maailman suosituimpia artisteja.

"Ojala que lueva  cafe "(voi kun sataisi kahvia)  on Guerran samanimisestä studioalbumista vuodelta 1989. Guerran musiikkiin ovat vaikuttaneet  dominikaaniset merengue -ja bachata-rytmit.

Muut lauantain klassikot löydät täältä.

tiistai 7. marraskuuta 2017

MakroTex :Ympyrä

MakroTexin aiheena on tällä kertaa ympyrä, ja minähän pidän ympyröistä.  Valitsin ympyräkuvaani tämän tarjoilulautaseni, josta pidän paljonkin, mutta harmittelen että vasemman puolen reunassa on rikkoutumia.  Lautanen ei edes ole vanha, mutta se on kaapissa ollut muiden lautasten alla (tilanpuute...)  ja olen kai liian kovakouraisesti lisännyt muita tavaroita tämän päälle.  Oikealla oleva valoisa kohta tulee lampun valosta, kun nyt illalla kuvasin lautasen lampun alla.

Muut MakroTex-ympyrät löytyvät täältä.


tiistai 3. lokakuuta 2017

Viikon teemahaaste: Aamiainen

Täälläpäin tykätään  syödä aamiaista ulkona kahviloissa tai ravintoloissa;  etenkin viikonloppuna,  Oma aamiaiseni on yleensä ehkä kahvi  ja taateli, ellen ole tehnyt mitään valmiiksi edellisenä iltana,  mutta usein teen illalla valmiiksi jokoi chiavanukkaan tai tuorepuuroa.  Joskus käyn syömässä aamiaisen ulkona, ja yksi parhaimmista jonka tiedän on lähialueeni Silo-ravintolassa, jonka aamiaisbuffetista nämä 2 kuvaa.

Viikonloppuisin aamiaiseni on sitten runsaampi, ja usein teen silloin munakasta tai shakshukaa.

lauantai 16. syyskuuta 2017

Kiitollisuuden aiheita


Kolibrikukat kukkivat nyt.Tästäkin ympäristön kauneudesta voi olla kiitollinen.
Sain Birgitalta haasteen  , jossa kerrotaan viikon aikana sattuneista kiitollisuuden aiheista. Ja löytyihän niitä.   Kiitollisuushaaste kuuluu myös jakaa eteenpäin kolmelle bloggaajalle.
Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa torin lähistöllä olevassa Baker's kahvilassa, jossa minulle  tarjottiin capuccino.  Kävisin tuossa ihastuttavassa kahvilassa useammankin kerran, mutta silloin kun ihana omistaja Lior on paikalla, ei hän anna minun maksaa, vastusteluista huolimatta.   
Kaikesta huolimatta on ihanaa että on tällainen paikka missä  omistaja ehdottomasti haluaa  tarjota minulle juomiseni&syömiseni (otin vain kahvin); syy siis olla kiitollinen Liorille ja hänen kahvilalleen.  Sunnuntaina julkinen liikennekin toimi taas, bussittoman sapatin jälkeen, mikä on hyvä asia:) 
Maanantaina kiitolliseksi sai IKEAn uusi luettelo,  jonka  kävin hakemassa IKEAsta,  sillä sitä ei tällä kertaa jaettu meidän kadulle.  IKEAssa on aina niin kiva käydä, ja mukaan tarttui myös putkilo mätitahnaa. Illalla oli niin kiva käpertyä sohvalle uuden luettelon ja  teekupin kanssa.
Tiistaina olikin sitten paljon mistä olla kiitollinen,  sillä Suomessa syntyi poikani toinen tytär. En vieläkään usko että pikku pojallani on jo 2 pikkuista, miten se aika meni niin nopeasti...Ihanat muuten nuo Suomi 100- sukat, jollaiset juhlavuoden vauvat saavat lahjaksi:)
Keskiviikkona kävin Saronan ruokahallissa.
Jo pitkään oli siellä kuukausi sitten avatun uuniperunapaikan PR-henkilö  tarjonnut minulle mahdollisuutta kokeilla paikan uuniperuna-ateriaa.  Monta kertaa lupasin , ja aina peruin, ja oikeastaan täytetty uuniperuna ei edes kuulostanut niin houkuttelevalta.   Lopulta oli ihan pakko mennä kaikkien peruuntuneiden lupauksieni jälkeen, ja  shakshukalla täytetty uuniperuna olikin  superherkullinen lounas,  joten kiitollinen pitää olla myös siitä.
Torstaina tapasin aikaisin aamulla kantakahvilani vieressä työskentelevän ystäväni I:n , joka on yksi herttaisimmista ihmisistä jonka tiedän. Tämän ihmisen tapaaminen tekee minut aina kiitolliseksi, sillä hänen hyvä mielensä tarttuu.  Sain I:ltä syntymäpäivälahjaksi uuden kauniin lompakon, josta pidin tosi paljon,  ja vanha olikin niin kulunut että heti otin käyttöön uuden lompakkoni.
Sain I:ltä myös valtavan pussillisen tuoretta basilikaa, jota hän oli aamulla poiminut puutarhastaan.  Basilikasta tein pestoa, ja purkillinen siitä menee myös basilikan kasvattajalle.  Olipa aiheita olla kiitollinen:)
Perjantaina kävin katsomassa  Tel Avivin tulevaa pikaraitiotie/metrovaunua, jonka mallikappale on aseteltu näytille kuukauden ajaksi Tel Avivin keskustaan.  Olin jo aiemmin ottanut tämän kuvan, mutta silloin ei päässyt katsomaan vaunua sisältä.  Tämän pitäisi kulkea  2021  mutta en usko kenenkään uskovan että se kulkee vielä silloin.... Mutta olipa kiva nähdä tämä tuossa kulmauksessa kaupungin keskellä, ja kävin eilen metrojunan sisälläkin, mikä oli mukavaa.
Granaattiomenat ovat kypsyneet
Tänään lauantaina olen kiitollinen siitä että pitkään jatkunut hiostava kuumuus ja kosteus on tänään vaihtunut normaaliksi kuumaksi,  ja vähemmän kosteaksi päiväksi. Eilen aamulla  tuli  jopa muutama tippa vettä,  joten ehkä se on merkki siitä että pian mennään viileämpään suuntaan. 

Kiitollisuuden haasteen haluaisin jakaa seuraaville blogeille, ei mitään pakkoa tietenkään.

tiistai 1. elokuuta 2017

Makrotex: Luonto

Makrotexin aiheena tällä viikolla on luonto, ja oikeastaan luonto on parhaimmillaan täällä talvella  ja keväällä, ja kuivimmillaan nyt elokuussa. Vihreää täällä näkee kiitos keinokastelun.  Tein kierroksen koiran kanssa viereisessä puistossa ja etsin luonnon merkkejä.  Aloitan oliivilla, joka on kuulunut tälle alueelle tuhansia vuosia , eli oikeasti kuuluu täällä luontoon, vaikka puiston kaksi oliivipuuta on istutettu sinne. Puiston oliivipuut  eivät voi kauhean hyvin sillä niissä on kypsymässä harvakseen vain muutamia oliivieja, kun taas olen muissa oliivipuissa nähnyt runsaasti kypsyviä oliiveja.
Kissat kuuluvat Välimeren  (kaupunki) luontoon. Tämä kisu katsoi minua hieman epäillen kun yritin kuvata , vaikka oli juuri saanut minulta ruokaa.
Muualta tullutta luontoa on tämä   Carissa macrocarpa,  jolla on jasmiinilta tuoksuvat valkoiset kukat, ja hedelmät joista teen hilloa.
Muualta tullut on myös tämä keltanokkainen  myna-lintu, joka lisääntyy ahkerasti ja pitää kamalaa räksytystä, Ei mitään kaunista linnunlaulua tämän linnun kohdalla...
Erilaisia palmuja näkee myös paljon luonnossa. Tämän taatelipalmun hedelmät ovat kypsyessään punaruskeita,  mutta eivät erityisen maukkaita (maistoin kerran..).

Muut luontopostaukset löydät täältä.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

10+1 kysymystä ulkosuomalaiselle

Sain jo kesäkuussa MatkaMartalta  tämän ulkosuomalaisten keskuudessa kiertäneen haasteen, ja vasta nyt pääsin siihen vastaamaan.  Kiitos MatkaMartta haasteesta:)

1.Mikä on parasta tämänhetkisessä asuinmaassasi? 
Se on varmaankin Välimeren ihana talvi ;  se että on aina vihreää . Tel Avivin kaupunki jota rakastan. Vihannesten sekä hedelmien tarjonta , sekä runsaat ja värikkäät ruokatorit jotka  eivät lakkaa ihastuttamasta. Ruoka ylipäänsä on hurjan hyvää täällä.  Ihmisiin tutustuminen on täällä myös paljon helpompaa kuin Suomessa. 

2.Entä ikävintä? 
 Tämä kesä! Nytkin on läkähdyttävän kuumaa, enkä pidä yli 20 asteen yli menevästä lämmöstä. Hiki tosiaankin valuu näinä päivinä, tänäänkin aamulla bussipysäkillä tunsin miten kaikki mitä olin naamalleni laittanut alkoi valua pois...  Poliittinen tilanne on myös ikävä: hallituksen kokoonpano masentaa  ja yhteiskunta täällä näkyy jakautuneen 2 erilaiseen leiriin

3. Jos saisit matkustaa minne tahansa 2 viikoksi ilmaiseksi, minne matkustaisit?
  Ehkä Taiwaniin, minulla on siellä vanha ystäväkin.

4.Mihin kohteeseen matkustaisin uudelleen?
Varmaankin Peruun, suorastaan rakastuin siihen maahan kun vietin siellä yhteensä pari kuukautta talvella ja keväällä 2005. Venezuelaankin menisin takaisin ellei siellä olisi niin paha tilanne.

5. Mitä suomalaista ruokaa kaipaat eniten ulkomailla?
Täällä saa niin hyvin kaikkea, mutta jos pitäisi mainita jotain niin itse poimitut marjat.  Pakastemarjoja saa hyvin mutta itse poimitut mustikat... 
Kunnon ruisleipää tietenkin kaipaan kuten kaikki ulkomailla asuvat suomalaiset,   mutta sitäkin pystyy itse leipomaan aika hyvin tuloksin.

6. Uskotko muuttavasti joskus takaisin Suomeen?
Eihän sitä koskaan tiedä, ja onhan minulla lapsikin ja lapsenlapsi Suomessa,  joten joskus takaisinpaluu käy mielessä. Mutta tein sen jo pari kertaa,  ja aina talvi oli se vaikein asia...

7.Mikä on asuinmaasi hauskin/ mielenkiintoisin juhlapyhä?
Hauskin juhla täällä  on kyllä Purim-juhla, jolloin muutamien päivien aikana katuja kansoittavat sekä nuoret että vanhemmat ihmiset naamiopuvuissa.

8.Mikä oli vaikeinta ulkomaille muutossa?
Olin jo muuttanut aiemmin tänne, sekä asunut parissa muussakin maassa, joten muutto ei ollut niin vaikeaa, mutta ainahan alussa kaikenlaiset byrokraattiset jutut ja järjestelyt  vievät aikaa ja hermostuttavat ennenkuin pääsee kunnolla asettumaan aloilleen. 

9. Voisitko asua jossain muussa maassa kuin Suomessa tai tämänhetkisessä asuinmaassasi?
Ajatus käy aina välillä mielessä, esim. joskus mietin mitä jos muuttaisi vaikka Espanjaan...

10. Mikä oli vuoden 2016 mieliinjäävin hetki?
Ehkä se kun tapasimme eksän kanssa 8 vuoden tauon jälkeen...

11. Aiotko matkustaa jonnekin tänä vuonna? Minne?
Suomeen tekisi niin mieli matkustaa mutta en tiedä onnistuuko tänä vuonna



  • Kirjoita postaus palkinnon saamisesta ja julkaise se blogissasi
  • Kiitä henkilöä, joka nimitti blogisi ja linkkaa hänen bloginsa postauksessasi
  • Lisää blogiisi Liebster Awardin logo osoitukseksi palkinnosta
  • Lisää postaukseen myös palkinnon säännöt
  • Vastaa palkinnon antajan esittämiin kysymyksiin
  • Nimitä 5-11 uutta blogia
  • Keksi kysymykset bloggaajille, jotka nimität
  • Ilmoita nimityksestä valitsemillesi bloggaajille ja linkkaa oma postauksesi heille
  • Linkkaa Liebster Award -postauksesi myös sinut nimittäneen blogin postaukseen

Tässä olisi pitänyt itse keksiä kysymykset, mutta en oikein keksinyt ,  joten käytin MatkaMartan kysymyksiä.

Haaste on myös kiertänyt jo aika monessa ulkosuomalaisessa blogissa,joten jaan tämän haasteen 4 blogille:

Omamaamansikka -blogin Johannalle USAan
Juudean Jupinoita blogin Anulle tänne Israeliin
Elämää Vihrellä Saarelle-blogin Saaralle Irlantiin
Vuonon Kimallus-blogin Mariannalle Norjaan

torstai 20. heinäkuuta 2017

Makrotex: Marja

Marja on aiheena tämän viikon Makrotex-haasteessa,  ja ensin ajattelin etten voi postata siitä mitään, mutta onhan minullakin täällä marjoja, tosin pakastetussa muodossa tähän vuodenaikaan.  Pidän paljon mustaherukoista, ja niitä tuleekin ostettua enimmäkseen, pakastettuina siis. Täällä kyllä kasvatetaan herukoitakin, ja vadelmia, ihan pohjoisessa,  mutta aika pienimuotoisesti. Suurin osa siitä sadosta menee ravintoloille , tai marketteihin, hyvin suolaisella hinnalla, Pakasteesta löytyvät marjat on siinä mielessä hyvä ja paljon edullisempi vaihtoehto.
Tällä viikolla osa pakastemarjoista oli tarjouksessa, ja ostin marjasekoituksen jossa myös puolukoita  ja vadelmia. Lähiseutuni jättimarketissa on tosi hyvä pakastemarjavalikoima.
Ainoa marja mikä ei löydy pakastettuna on mansikka,  sillä täälläpäin  mansikoilla on pitkä sesonki. Ensimmäiset mansikat ilmestyvät joskus jopa marraskuun loppupuolella,  ja viimeisiä mansikoita saa vielä toukokuun lopussa.  Nämä mansikat kuvasin silloin kun tuoreita mansikoita vielä löytyi.

Muut marjapostaukset löytyvät täällä.

torstai 13. heinäkuuta 2017

Kurkistus kulissien taakse-haaste

Kuvat otin huonoissa valo-olosuhteissa,joten ovat vähän rakeisia
Tänään paljastan teille paikan  missä olen lähes 9 vuotta kirjoitellut blogejani.  Käytän kirjoittamiseen pöytäkonetta, joka 4 vuoden jälkeen osoittelee jo ilmiselviä  vanhuuden merkkejä, joten jossain vaiheessa pitäisi hankkia uusi kone. Ehkä kannettava , joka ei sitoisi minua tähän työpöytänurkkaukseen, ja  joka mahdollistaisi sen että blogeja voisi päivitellä myös vakiokahvilassani, tai muissa kahviloissa, joissa täälläpäin  näkee niin monta ihmistä läppäreittensä kanssa.  

Työpöytänurkkaus voisi olla siistimmän näköinen:  siellä on aivan liian paljon tavaraa.  Oikealla on viimeisin lisäys työpöydälle, minituuletin.  Ilmastointilaitteeni on rikki, eikä se muutenkaan ulottunut toimiessaan tähän työ&vierashuoneeseen.  Helteisellä säällä on pakko olla jotain joka vilvoittaa , ja aiemmin käytin takanani olevaa suurta tuuletinta joka sai aina niskani jumiin. Minituuletin tuo ilmavirran kasvoilleni , ja kirjoittaminen sujuu sen ansiosta hyvin nyt helteelläkin:)
Työpöytään on yhdistetty korkea hyllykkö,  jossa siinäkin liikaa tavaraa...Kunhan viilenee niin otan tämän projektikseni , eli katson mistä voi luopua ja ehkä samalla saada lisää tilaa. Lämpimänä kautena vieressä on aina pullollinen kylmää vettä , ja  talvisin yleensä kuppi teetä. 
Kun istahdan tähän nurkkaukseen, tulee koirani Bambi aina perässäni ,ja asettuu työpöydän takana olevan vuodesohvan päälle:)

Postauksen  tein luettuani Heidin postauksen, missä hän haastaa bloggaajia kertomaan millaisessa ympäristössä he kirjoittelevat blogiaan.

tiistai 11. heinäkuuta 2017

Makrotex: Vesi

On helteinen heinäkuinen aamu,  ja vien koirani Bambin aamupisulle kodin edessä olevaan puistoon. Täällä on viimeksi satanut joskus keväällä,  ja seuraavaa sadetta saa odotella varmaankin marraskuuhun saakka. Mutta miten sitten kaikki on niin vihreää tässä puistossa,  ja ylipäänsä täälläpäin?
On vihreää, kiitos keinokastelun. Puistoa kastellaan keinokastelun avulla aikaisin aamulla (olen ottanut kuvat hieman klo 6 jälkeen aamulla).  Jokainen osa puistoa saa oman vesiannoksensa , omalla vuorollaan.  Vesisuihku kiertää  ympäri , ja joskus joutuu juoksemaan pois tieltä ettei kastu. Tosin pieni vesisuihku helteisellä säällä ei tee pahaa...
Asun maassa  josta 60 % on erämaata , ja jossa sataa vain tietyn osan vuotta.  Veden merkitys on suuri kun sitä ei ole tarpeeksi. Ilman vesikastelua  kaikki tässä puistossa olisi kuollutta ja kuivaa.  Täällä onkin kehitelty vuosikymmenien aikana kastelumenetelmiä, joilla erämaakin saadaan kukoistamaan.  Tomaatit, paprikat  ja muut vihannekset ja hedelmät kasvavat erämaassa, kiitos täällä kehitetyn hyvän tihkukastelujärjestelmän avulla.  Kansalaisia kannustetaan myös säästämään vettä,  ja itse ainakin yritän tehdä parhaani siinä suhteessa. Ei kylpyjä, vaikka minulla on kylpyamme, eikä pitkiä suihkuja, ja käsienpesualtaassa on muoviastia  johon kerään vettä , jota sitten käytän toiseen tarkoitukseen.
Mutta takaisin puistoon, jossa on niin rehevää tämän kastelun johdosta.  Talvella tätä automatisoitua kastelua ei tarvitse, sillä aina välillä tulee sadetta. 
Kastelun aikana puistossa tuntuu niin raikkaalta.
P.S. Hieman hankalaa oli saada makrokuvia tästä,koska en halunnut vettä kameraani;D

tiistai 16. toukokuuta 2017

Lautasellani

Tällä viikolla MakroTex-haasteessa on herkullinen aihe: mitä on lautasellani. Ruokabloggaajana ruokakuvani ovat yleensä ruokablogin puolella  , ja tämä annos lautasellani oli eräässä ravintolassa joitakin päiviä sitten. Alkupalalautasella oli labneh-juuston keskellä linssisalaattia, jossa selleriä, tomaattia, punaista paprikaa, korianteria  ja linssejä. Hyvää oli.

Muitten lautasannokset löytyvät täältä.

torstai 4. toukokuuta 2017

Makrotex : Kevät

Makrotexin tämän kertainen aihe on "kevät". Kevät on täällä Välimeren äärellä kovin erilainen kuin Suomessa: talven ihana luonnonvihreä on kuivunut pois, mutta puut kukkivat, kukin vuorollaan.  Nyt juuri kukkivat jakarandat, Yritin ottaa kuvan lähemmältä mutta liian  kirkas auringonvalo hieman häiritsi.
Joten päädyin ottamaan kuvat puusta ikkunani kautta. Asun puiston liepeillä  , ja  jakarandapuu näkyy ikkunoista.
Jakarandoja on monta lajiketta, ja kasvaa hyvin maissa jossa ei ole pakkasta.  Se jakaranda mitä näemme puina on  Jacaranda mimosifolia.  Kuvassa näkyvät myös jakarandan siemenkodat,  joita olen kerännyt  koska ovat kivan muotoisia. Olen myös yrittänyt kasvattaa siemenestä pientä jakarandapuuta , mutta  se ei oikein onnistunut.
Puiston 2 jakarandapuuta pudottelevat jo kukkiaan. Tässä Grey-kissa  (puistokissa jota syötän)  jakarandakukkien ympäröimänä.

Muut keväiset Makrotex kuvat löytyvät täältä

tiistai 25. huhtikuuta 2017

MakroTex-haaste:Iloinen

Tällä viikolla MakroTexin teemana on "Iloinen" ,ja minä tulin iloiseksi kun huomasin että kirsikkatomaatissani alkaa sato kypsyä.  Joskus syksyllä laitoin talteen pari siementä syömistäni kirsikkatomaateista, ja kun alkoi lämmetä niin alkoi kukkiminen , ja sen jälkeen ilmestyivät pienet tomaatin alut. Tästä on kokonaisuudessaan tulossa parikymmentä kirsikkatomaattia. Minulla ei ole parveketta,ja nämä ovat kasvaneet ikkunapaneelien avonaisessa nurkassa,eli ovat saaneet paljon valoa. Minulla on tapana heitellä syömieni hedelmien/vihannesten siemeniä kukkaruukkuihin, ja usein en edes tiedä mitä on kasvamassa...... No tomaatin sentään tunnistaa;D

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Mausteita

Rakastan mausteita,niiden tuoksua,niiden antamaa makua ja värejä. Joten tämän viikon makrohaaste,aiheeltaan mauste,onkin mieluinen. Tässä ensimmäisenä mausteena kuivaamiani pomeranssin kuoria. Nämä ovat jo kuivat,joten voin jauhaa ne pomeranssijauheeksi,mutta koska olen jo ehtinyt kuivattaa aika paljon näitä kuoria,säilön nämä pakastimeen,ja jauhan tarvittaessa.Pomeranssin aromi on aivan ihana leivonnassa ja jälkiruuissa.
Pitkä pippuri. Pitkä pippuri muistuttaa mustaa pippuria,mutta on tulisempi maultaan. Tätä ei joka kaupassa saakaan,ja olen ostanut näitä etiopialaisten kaupasta. 
Fenkolin siemeniä.Fenkolin siemeniä lisään pienen määrän,jauhettuna ,kaalisalaattiin,sillä tällä mausteella on vatsaa rauhoittava vaikutus,kun taas kaali ...
Kuivattuja chilipippureita.Joskus ostan chilijauheen tässä muodossa ja jauhan itse, Rakastan chiliä!

Muut mausteet löytyvät täällä.

keskiviikko 25. tammikuuta 2017

Ikkunan läpi

Pitkästä aikaa päätin osallistua haasteeseen,mikä tällä kertaa on MakroTex-haaste nimellä "Ikkunan läpi". Näitä ikkunastani otettuja kuvia olen aiemminkin laittanut blogiin,mutta otetaan nyt uusi kierros... Kun katson olohuoneen lasipaneelisen ulkoseinän kautta ulos,näen ensin nämä hontelot puunvarret. Viime vuonnahan surin kun ne leikattiin ihan matalaksi,mutta äkkiä kasvoivatkin takaisin,ja nyt on taas "viidakko" ikkunan edessä.
Eri kohdasta katsottuna näenkin jo selvästi puiston leikkitelineet,jotka aiemmassa kuvassa ovat "viidakon" takana.  Hieman kauempana,vasemmalla,näkyy pieni osa lähellä olevaa liikekeskusta,ja hieman kauempana rakenteilla oleva toimistotalo.
Kun katson keittiön ikkunasta ulos näkyy siellä vain samanlaiset talot kuin tämä omani sekä pieni ruohikkopläntti.    Jos katsoisin tätä makuuhuoneen ikkunasta,näkisiin myös suoraan alapuolella olevan puutarhamaisen osan,mutta  unohdin ottaa siitä kuvan.
Tässä huoneessa ,jossa nyt kirjoitan tätä postausta,on ikkunat kahdella puolella,ja toisesta ikkunasta bongaan kauempana olevia rakennusprojekteja. 
Jos asuisin toisella puolella taloa,näkisin tämän asuintalomme puutarhapläntin ikkunasta.

Muut MakroTex-postaukset löytyvät täällä.