Värikkäitä markkinoita

Tapasimme eksän kanssa tänään torin lähellä,  ja päätimme mennä katsomaan hieman viereisen kadun käsityöläismarkkinoita. Nämä käsityöläismarkkinat ovat aina  tiistaisin ja perjantaisin ,  ja käsityöläistori on todella suosittu tapahtuma, vuodesta toiseen.

Täällä saa myydä vain omia, itse tehtyjä tuotteita.   Valikoima on laaja ,  ja ihmiset jotka tuolla myyvät tuotteitaan niin lahjakkaita.

Minulla oli muuten muutaman viikon ajan sellainen ongelma täällä bloggerissa etten päässyt oikein kommentoimaan minnekkään, vaan piti tehdä kommentoinnit puhelimen avulla. En myöskään saanut kunnolla siirrettyä kuvia blogiin, vaan piti yrittää monta kertaa ennenkuin onnisti. Mutta yhtäkkiä ongelma hävisi, onneksi.

Täällä on muuten ollut ihana (minulle!) sää lauantaista lähtien:  viileää, viikon alussa satoi  ja pilvistä  enemmän kuin aurinkoa.  Ja sääaplikaation  mukaan  jatkuukin vielä hieman  "talvisena" tämä sää.  Tämä on monen kuivan  ja liian lämpimän talven jälkeen ollut paras talvi vuosiin!  Toivottavasti  ensi talvenakin tällaista.

Paljon ihmisiä aina torialueella.

Vaatteistakin huomaa että on vielä hieman viileää:)

Aiemmin täällä oli myös suomalainen Marjaana myymässä keramiikkaesineitään, mutta ei enään.

Tämä huilua soittava nainen värikkäässä nurkassaan oli torin toisen  sisäänkäynnin kohdalla, enkä huomannut katsoa tarkemmin, mutta hän oli kiinnittänyt kaikenlaisia julisteita tuonne jossa näkyi olevan hän itse. 

Vanha lasinpuhaltaja on tehnyt miniatyyriesineitä jo vuosien ajan.

Tästä mennään kävelykadulta torille päin.

Bataatista kasviksi ja sipulista vaate

Viime viikolla lähiseutuni jättimarketissa olivat violetit bataatit tarjouksessa.  Käytettyäni viimeisen bataattini minulla oli jäljellä bataatin  toisen pään pieni osa,  jonka laitoin ensin pieneen vesiastiaan . Muutamassa päivässä  siihen oli jo tullut versoja,  ja viikon kuluttua se näyttää tällaiselta. Olen aina ennen laittanut kokonaisen bataatin itämään, mutta nyt huomasin että riittää kun on bataatista vain osa. Tämähän kasvaa todella kivaksi kasviksi, joten jos syötte bataattia  , älkää heittäkö sitä terävää osaa  pois vaan laittakaa se veteen niin saatte kivan kasvin.  

Ja viikonloppuna keitin sipulinkuorisoppaa ...no ei syötäväksi sellaiseksi, mutta  olin puolen vuoden ajan kerännyt sipulinkuoria,  ja nyt niitä oli tarpeeksi  . Keitin sipulinkuoria puoli tuntia, kunnes ne olivat lähes läpikuultavia.  Sen jälkeen siivilöin kuoret pois.

Sitten lisäsin nesteeseen valkoisen puuvillapaitani, josta en pitänyt valkoisena. Eikös tullut upea väri. Tosin tein virheen, ja työnsin vaatteen kuivana  nesteeseen, vaikka olisi pitänyt ensin kastella vaate.  Tähän lisäsin suolaa , ja keitin vaatetta 20 minuuttia sipulinkuorivedessä, jonka jälkeen annoin  vaatteen olla sipulinkuorinesteessä  kunnes se oli jäähtynyt. Sen jälkeen huuhtelin vaatteen kunnes siitä ei enään lähtenyt väriä, Kun se  oli jonkun verran kuivunut, silitin vaatteen.  Lopullinen väri on tosi nätti, hieman vaaleampi kuin tässä kuvassa.  Tämä luonnonvärihän ei kestä ikuisesti  vaan aina pestessä (erillään muista) siitä irtoaa hiema väriä.   Mutta oli kiva kokeilla, ja aloin taas kerätä sipulinkuoria seuraavaa värjäystä varten.

Iltapäivällä kävin eksän luona, joka asuu lähellä taloa jossa vielä keväällä oli suomalainen kirjasto (nythän se on Anun luona)  Viereisestä puistosta olen aina käynyt  keräämässä carobia eli Johanneksen leipäpuun palkoja,  mutta nyt taisin tulla liian myöhään sillä suurin osa oli pudonnut maahan, ja puussa vielä olevat  olivat aika kapeita ja ei lainkaan sellaisia mitä olen aiemmin kerännyt.  Mutta poimin kuitenkin pienen määrän mukaani. Paloittelin carobit , ja ne ovat nyt likoamassa.

Eilen kävimme Annelin kanssa marokkolaisessa sisustusliikkeessä  En tiennyt että kaupalla on viereisen talon takapihalla näyttelytila. Tässä osa ovea .

Piha ovelta oikealle näytti tältä.

Sisällä oli kaunis nurkkaus,,  Ei ehkä ihan tyyliäni, mutta näytti kauniin värikkäältä.

Nämä tuolit ihastuttivat.

Salvankeittelyä

Olen joskus täällä blogissa maininnut että teen silloin tällöin salvavoidetta,joka on ihanaa etenkin kuivuneeelle iholle;kuten vaikka jaloille ja kyynärpäille,ja naamallekin. Yleensä teen sitä niin etten edes laita määriä muistiin,mutta tällä kertaa laitoin määrät muistiin,että on sitten helpompi tehdä ensi kerralla.  Ystäväni Mary rakastaaa tätä voidetta ja pyytää minua aina tekemään sitä ja kun hän toissapäivänä tuli Jenkeistä tänne talvehtimaan;oli tuliaisina suuri pala luomumehiläisvahaa,joka näkyy tuossa kuvassa. Siinä on miellyttävä hunajainen tuoksu.Olen täälläkin ostanut mehiläisvahaa erään mehiläistilan kojusta,mutta siinä ei ollut samanlaista miellyttävää tuoksua kuten tässä Maryn tuomassa luomuvahassa.Kuvassa näkyy osa aineksista eli luomuseesamiöljy(kylmäpuristettu) ,kaakaovoi,luomukookosöljy,luomu shea-eli karitevoi ,Pikkupullossa on appelsiiniöljyöä ja takana näkyy osa lasipurkista,jossa on 4 öljyn sekoitus eli siinä on oliiviöljyä,luomumanteliöljyä,riisinkuoriöljyä ja vehnänalkioöljyä. Oliiviöljy oli ennen muiden öljyjen lisäämistä ollut auringossa 3 viikkoa ja olin uuttanut siinä verbenaa sekä sitruunaruohoa,jotka siivilöin pois ennen muiden öljyjen lisäämistä.Kuvasta puuttuvat E-vitamiinikapselit

Salvan teko on todella simppeliä;ainekset sulatetaan vesihauteessa.Kaikkien astioiden tulee olla mahdollisimman steriilejä.

Salvaan tuli tällä kertaa seuraavat ainekset

• 1,2 dl öljysekoitusta (oliivi,seesami,riisinkuori,manteli ,vehnänalkio)
• 12 gr kaakaovoita
• 15 gr sheavoita
• 1½ rkl kookosöljyä
• 25 grammaa mehiläisvahaa raastettuna
• 4 E-vitamiinkapselin sisältö

Ainesten annetaan sulaa öljyksi,jonka annetaan jäähtyä hetken,jonka jälkeen siihen lisätään puhkaistujen E-vitamiinikapselien öljy.Koska tämä salva on öljypohjaista;siihen ei tule tippaakaan nestettä.E-vitamiini  toimii tässä säilöntäaineena(myös riisinkuoriöljyssä on E-vitamiinia)

Salva jähmettyy huoneenlämmössä tosi nopeasti ja kun se on huoneenlämpöistä ,siihen listään  muutama tippa eteeristä öljyä .Lisäsin tähän appelsiiniöljyä ja tuossahan oli jo vieno tuoksu joka tuli verbenasta ja sitruunaruohosta. Salvaa kaadetaan purkkeihin ennenkuin se jähmettyy.Salva on hyvin kiinteää jääkaapissa säilytettynä ja pehmenee huoneenlämmössä.Koirani Bambi rakastaa myös näitä salvoja ja saa  sillloin tällöin nuolla pienen määrän;D Tekee hyvää turkille!

Tomaateille astia decoupage-tekniikalla

Pari postausta sitten kirjoitin saamistani ihanista lautasliinoista;Iittalan Taika-liinoista ja Marimekoin Unikko-liinoista. Halusin käyttää niitä decoupage-töissä.Decoupage-työ on mukavaa, sillä sitä voi tehdä  myös tällainen vähemmän askartelutöitä hallitseva henkilö kuten minä,ja kuitenkin aikaansaada ihan kivojakin asioita. En ole koskaan oppinut tätä tekniikkaa missään,mutta asuessani täällä edellisellä kerralla viime vuosikymmenen alussa ostin decoupage-lakkoja,tein pari työtä,ja sitten ne lakat olivatkin 5 vuotta varastossa eksän vanhempien luona,eikä niille tapahtunut mitään!Olivat siis edelleen aivan samassa kunnossa:-)

Olin saanut lahjaksi tällaisen puukipon,jossa oli ollut pari kosmetiikkatuotetta.Kippo oli ihan kiva sellaisenaankin,mutta halusin päällystää sen.

Taika-sarjan kuviot olivat kuitenkin liian isoja tähän työhön,joten käytin sen sijaan tällaista ihanaa Caprece-salaaatti-aiheista lautasliinaa. Värit tässä ovat upeat!

Liina leikataan ensin sopivan kokoiseksi.Jos olisin voinut käyttää Taika-liinaa,olisin todennäköisesti leikannut siitä sen ihanan lintu-hahmon ja liimannut sen,mutta se oli liian suuri tähän.

Lautasliinoissa on yleensä kolme kerrosta,ja decoupage-työhön käytetään sitä ulointa,missä näkyy se kuvio.

Niitä varastossa seisseitä,aiemmin ostettuja lakkoja oli kaksi erilaista,joita silloin neuvottiin käyttämään niin,että ensin kerros 1,ja sen kuivattua toinen kerros lakalla numero 2,mutta näihin töihin käyvät tavalliset askareluliimatkin,kunhan ne kuivuessaan ovat läpinäkyviä.Näillä käyttämilläni lakoilla saa varmaankin kestävämmän pinnan.

Kun 2 ensimmäistä kerrosta olivat kuivuneet,laitoin päälle vielä kerroksen kiiltävää kristallilakkaa,jolla tuli ihana,kauniin kiiltävä pinta,joka ei nyt millään tule esille näissä kuvissa.Koska esineen alkuperäinen pinta oli osittain tumma,olisi se pitänyt ensin maalata vaaleammaksi, mitä en tehnyt,ja siitä syystä tuo tummempi pinta tulee vähän ikävästi esille,kuten kuvassa näkyy.No,ei se minua kauheasti haittaa,sillä tästä tuli ihan kiva astia tomaateille.

Tässä yksi aiempi työ.Olin vähän huolimaton tätä tehdessä,ja tuli aika paljon "ryppyjä"- Myös tuossa lukon kohdalla jäi pienen pieni osa paljaaksi,kun siihen oli tosi vaikeaa saada sitä kuviota laitettua.Tätä laatikkoa ei myöskään ole päällystetty kiiltolakalla,joten se ei kiillä,kuten ylempi työ.