Iltapäivä Jerusalemin vanhassa kaupungissa

Jerusalemin bagelien myyjä vanhan kaupungin Jaffan portin kohdalla.

Vietin eilen tosi mielenkiintoisen  iltapäivän Jerusalemin  vanhassa kaupungissa. Ihana  Johanna  Suomesta  on täällä  Israelissa  lyhyellä lomalla,   ja ajattelimme eksän kanssa että hän  ilahtuisi  pienestä  Jerusalemin  reissusta.  Eilen iltapäivällä matkasimme sinne eksän kyydissa.   Otin paljon kuvia,  joten toivottavasti pysytte tässä mukana  vaikka kuvia on suuri määrä.

Jätimme auton Mamilla-kauppakeskuksen parkkihalliin, joka on ihan vanhan kaupungin  vieressä, ja kävelimme Jaffan portille. Eilen oli sekä  juutalaisten shavuot-juhla kuin  kristittyjen helluntai,    ja siellä täällä näkyi uskovaisia pyhäasuissaan. Pyhänä Mamillan kaikki kaupat olivat kiinni.

Jaffan portin  edessä olevalla , katetulla aukiolla oli kojuja, joissa jaettiin ilmaiseksi  vesipulloja ja mehujäitä.  Pyhän kunniaksi joku oli kustantanut tämän yleisölle.  Tuossa kulmassa näkyy  sininen laatikko, jossa oli lisää vesipulloja,  ja  vesi niissä oli jääkylmää, kun taas kotoa tuomani pikku vesipullo oli jo lämmennyt liikaa.  Vesipullon otin mennessä ja tullessa, olipa mukava juttu:) Tässä näkyy hasidi-juutalaisia pyhäasuissaan. Tuo karvahattu on  nimeltään shtreimel, ja on tehty  soopelin, ketun tai kivinäädän  hännän kärjistä. Jos  hattu on tehty oikeista karvoista , se on todella hintava.  Mutta kuulemma täällä monilla on  tekoturkiksesta tehty hattu.  Pyhänä piti kuvata heitä salaa,  mutta muina päivinä ei näekään heitä noissa pyhäasuissaan.

Oli tosi mukavaa nähdä elonmerkkejä ja ihmisiä  vanhan kaupungin basaarikujilla, jotka olivat täysin tyhjiä, samoin kuin kaupat kiinni korona-rajoitusten aikaan.

Minusta tämä on aina ollut niin kiehtova paikka. 

Tännekin oli laitettu värikkäitä sateenvarjoja katonrajaan.

Välillä näkyi turisteja ja kuuli eri kieliä,  ja näin myös suuren ryhmän Brasiliasta. Mutta ei kuitenkaan ollut erityisen täyttä. Suomalaisia lauseitakin tuli myyjiltä välillä kun kuulivat Johannan ja minun puhuvan suomea...

Kaikkea löytyy täältä.

Pysähdyimme yhteen kauppaan  jossa oli niin värikkään näköistä keramiikkaa.  Nämä ovatkin  Uzbekistanista,  enkä ole ennen tuolla törmännyt tällaisiin. Sen sijaan minulla on muutama  armenialaisesata korttelista ostettuja sinivalkoista tarjoiluvatia.

Tosi kauniit mukit, mutta emme ostaneet mitään,.

Mauste&suitsukekauppa

Kahvikauppa

Kävelimme kohti  kristittyä korttelia  ja  Pyhän haudan kirkkoa.  Kävelimme ensin väärään suuntaan, mutta lopulta tulimme oikeaan paikkaan.

Pyhän haudan kirkon  edusta. Tämä kirkko on jaettu 6 kristillisen suuntauksen kesken, ja kirkon avaimet ovat olleet 2 muslimiperheen  hallussa jo vuosisatoja. Otin kirkosta monta kuvaa. Helluntaipäivänä kirkossa oli paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Heti kirkkoon tullessa  näkyy tämä koroke, jonka uskotaan olevan se paikka missä on sijainnut sekä Golgata että Jeesuksen hauta. Kun tulimme tuonne, korokkeen ympärille oli polvistunut useita ihmisiä, joten otin kuvan vasta ylhäällä, kun  tuo alue oli tyhjempi.

Valtava kirkko on todella vaikuttava, ja siinä on monta osaa , jokaiselle tuon kirkon kristilliselle suuntaukselle oma. Kaikista upeinta on kun kohottaa katseensä ylös.

Kiersimme kirkon pohjakerroksen ensin.

Yksi saleista.

Vielä katse ylös ennen poislähtöä.

Jatkoimme kävelyä kristitystä korttelista   kohti juutalaista korttelia.

Tulimme juutalaiseen kortteliin, mutta Cardo, vanha kauppakuja, oli kiinni, ehkä pyhän vuoksi.

Hurva synagooga,  joka alunperin rakennettiin 1700-luvun alussa 1400-luvulla rakennetun synagoogan raunioiden päälle. Vuoden 1948 sodassa  synagooga tuhoutui lähes täysin, ja Jerusalemin yhdistämisen jälkeen  jäljellä olivat vain synagoogan rauniot.  Uusittu synagooga valmistui vuonna 2010. Synagoogan edessä oli iso teltta, jossa oli kahvia, virvokkeita  ,  kahvia ym. ohikulkijoille, joten pysähdyimme tuonne pitämään taukoa.

Synagoogan (ja teltan ) edessä oli tämä kultainen Menora.

Salaa kuvattu;D

Lopussa laskeuduimme alas  Itkumuurin alueelle    Kuvassa näkyy  Temppelivuoren moskeijan kultainen kupoli.  Laskeuduimme alas  ja  eksä meni hetkeksi itkumuurille, jossa oli harvinaisen vähän ihmisiä,  ja me Johannan kanssa  menimme vessaan, jotka tuolla olivat tosi hyvät ja siistit (niin tärkeään;D) Alhaalla ei saanut kuvata pyhänä; meille tultiin sanomaan siitä kun yritimme kuvata.

Kävelimme takaisin kohti Mamillan parkkihallia lähes samaa reittiä pitkin  , basaareissa,  mutta ensin ohitimme tämän Robinsonin kaaren, joka on saanut nimensä amerikkalaisen raamattutieteilijän,  Edward Robinsonin mukaan. Kaari on osa  kuningas Herodin toimeenpanemaa , toisen temppelin rakennustöitä.

Hyvää loppuvuotta

Launtaina  pilvinen ja sateinen sää kääntyi  aurinkoiseksi ja lämpimämmäksi, ainakin päiväsaikaan. Ja kun  on satanut muutaman kerran kunnolla   , ja sen jälkeen aurinko paistanut, luonto on herännyt kunnolla.  Kuvan käenkaalit kasvoivat todella äkkiä,  yli puolen vuoden kuivuuden jälkeen, ja tässä meidän talon ja naapuritalon välissä oleva alue oli vielä joitakin viikkoja sitten aivan paljas.

7-kerroksinen talomme oli kokonaisen viikon ilman sähköä ( talon tilat, eivät asunnot)  ja  oli pakko ostaa  taskulamppu jotta näkisin mennä alas portaita.  Koska talomme vesipumppu toimii sähköllä,   ei sekään toiminut kuin vajavaisesti, niin että vain alimpien kerrosten kraanoista tuli joitakin tippoja vettä.  Onneksi asun 3 kerroksessa  , joten kraanoista tuli edes pikkuisen vettä, toisin kuin ylempien kerrosten asunnoissa.    Eilen sähköasentaja asensi uuden sähkökaapin,  mutta hissi ei toiminutkaan, joten piti tilata hissiyhtiön ihminen tarkistamaan miksi hissi ei toimi. Nyt iltapäivällä se onneksi toimi, mutta talon  ulko-oven avaava koodisysteemi ei jostain syystä toimi.  Oli kyllä mahtavaa  kun valot tulivat takaisin, mutta  vuotava katto pitäisi korjata ennen seuraavia sateita. 

Lauantaina  menin Nancyn mukana  hänen reformijuutalaiseen seurakuntaansa.  Kun Nancy muutti tänne kesällä, etsi hän sopivaa seurakuntaa,  ja löysi tämän asuinkaupungissani Holonissa sijaitsevan  seurakunnan, joka on  aika kaukana omasta kodistani.  En ole koskaan käynyt/nähnyt reformijuutalaista seurakuntaa,  joten olin kovin utelias näkemään miten se toimii. Tällä kyseisellä seurakunnalla on  väliaikainen paikka erään  kaupunginosan vapaa-ajan keskuksessa,  kunnes heille luvattu oma paikka valmistuu.

Reformijuutalaisuus  on juutalaisuuden liberaali suuntaus,  joka on kovin erilainen esim,  yleisimpään  ortodoksijuutlaisuuteen verrattuna. Reformijuutalaisuus syntyi  Saksassa, mutta on yleistä etenkin Yhdysvalloissa, minkä vuoksi Nancy etsi juuri tällaista seurakuntaa.   Ortodoksisynagoogissa  naiset ja miehet on erotettu toisistaan,  eikä naisilla ole  tasavertaista asemaa jumalanpalveluksissa, mutta  reformijuutalaisuudessa naisten ja miesten asema on tasavertainen. 

En tiennyt etukäteen mitä odottaa  , ja  tunnelma tuolla oli todella iloinen ja ystävällinen.  Lapsille oli  tuossa näkyvä alue leikkikaluineen. Lapsia oli  tuolla tosi paljon , mutta suurin osa juoksi koko ajan tämän salin ja ulkopihan välillä.   Myös ihmisten pukeutuminen oli hyvin informaalia,  toisin kuin  ortodoksisessa synagoogassa, missä sapattina yleensä pukeudutaan  juhlavasti.  Kuvassa toorarulla on otettu esille,  Tämän seurakunnan  toorarulla oli juuri saatu lahjoituksena Kalifornian  Sacramenton  reformiseurakunnalta. Nancy on kuvassa vasemmalla (punainen lyhyt hame).  Reformiseurakunnassa  suurin osa rukouksista laulettiin,  kitaraa soittavan jäsenen säestyksellä.  Nancy soittaa  huilua , ja on jäsenenä  seurakunnan  "orkesterissa".  Rukousten / laulujen jälkeen siirryttiin salista toiseen huoneeseen minne oli katettu herkkupöytä.   sillä jokainen oli tuonut&valmistanut syötävää.  Olipa mukava kokemus.

Keskuksen toisella puolella  oli yksi kaupungin   49 satupuistosta.  Eri taiteilijat ovat luoneen satupuistojen hahmoja,  enkä tiedä mikä satu oli tässä pikku puistossa.

Tämän aamun aloitin Cofix-kahvilaketjun  capuccinolla,  joka on edelleenkin  erittäin edullinen, eli tämän hetken kurssin  mukaan 1.42 Eur. Cofixhan on  viime vuosikymmenellä perustettu täkäläinen halpiskahvilaketju, joka laajeni  todella nopeasti,mutta joka sitten lopahti muutaman vuoden jälkeen, kun kaikkia tuotteita ei enää voinut  myydä  tosi alhaiseen hintaan,   ja nyt kahvilapisteitä on jäljellä vain muutamia  aikaisempaan verrattuna.  Ketju laajeni joitakin vuosia sitten Venäjälle, jossa on aika monta Cofix-pistettä.

Löysin vasta äskettäin tämän Cofix-ketjun lippulaivakahvilan,  vaikka olin tosi usein kävellyt läheltä ohi. 

Korona(omicron)luvut ovat viime päivinä nousseet täällä,  ja täällä on otettu käyttöön taas uusia rajoituksia, kuten  ihmismäärän rajoittamisia  kauppakeskuksissa,  vihreän passin näyttö   suuremmissa kaupoissa,   ym. ym. Vaikka tartuntamäärä on nousussa,  niin sairaaloissa olevien määrä ei ole noussut, ja koko maassa  on alle 100 koronasairasta sairaaloissa.

Iltapäivällä kun vein Bambin ulos, kävin viemässä ruokaa kisuille.  Kuvassa näkyy kissojen sadesuojat, jonka joku ystävällinen henkilö on rakentanut  kaupungin asentaman kissojen syöttötelineeseen.  Itse syöttöteline ei ole koskaan toiminut syöttötelineenä, mutta tällaiseen se sopii todella hyvin, ja tarjoaa kissoille suojaa sateelta.

Olen etsinyt sitä nuorta vaalea jalkavammaista kissaa, jonka kuvan postasin muutama postaus sitten, mutta  kun myrsky alkoi sateineen ja tuulineen,  kissaa ei löytynyt mistään,  eikä sen jälkeenkään. Edit: Kissa olikin tänä aamuna bussipysäkillä, ja sen jalka oli kunnossa, eli kaikki hyvin:)

Tämä on vuoden  viimeninen postaus, joten toivottelen teille oikein hyvää loppuvuotta ja Uutta Vuotta 2022