Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kasvit. Näytä kaikki tekstit

maanantai 19. elokuuta 2024

Syksyä.kohti

Hei taas Kohta jo syyskuu, mutta täällä helteet jatkuvat. Elokuu ja syyskuukin niin kosteankuumia, että ulkoilu vie kaikki  voimat.
Muutama viikko sitten kävin tervehtimässä burmalaista ystävääni. Naw Paw Say poimi minulle kesäkurpitsan lehtiä puutarhatilkustaan , ja opin että kesäkurpitsan lehdetkin sopivat ruuanlaittoon, mm.curry-ruokiin.
Hänen puutarhassaan kasvoi myös valtavan näköisiä  ja korkuisia kasveja, joita luulin puiksi,  mutta ne olivatkin  hernemunakoisokasveja. Noita kuvassa näkyviä pieniä vihreitä palleroita käytetään etenkin thaimaalaisessa keittiössä. Sain niitä mukaani: osan käytin kasviscurryyn  ja osan kuivattelen, jotta saan niistä siemenet tallelle. Naw Paw Say kuuluu karen-heimoon, ja  tutustuin häneen kun olin vapaaehtoisena iltapäiväkerhossa, jossa hänen poikansa kävi.
Lainakoirani Shadow on taas ollut luonani 2 viikkoa, ja keskiviikkona Shadow palaa kotiinsa. Shadow ja puistokissa Nipsu sietävät toisiaan tosi hyvin.🐕🐈
Tämä upea siamilainen kissa asuu eräässä puistossa, jonka lähellä käyn pari kertaa viikossa, auttamassa yhtä vanhusta. Ihmettelin miten tuollainen kissa on päätynyt puistokissaksi.

Täällå on ollut muutama tosi hermoille käyvä viikko, kun on odotettu  Iranin kostoiskua. Se ei ole vielä tapahtunut, mutta ei ole poistunut päiväjärjestyksestä , ja aiheuttaa  alitajuista stressiä. 
Nukkuva kissa kodin lähellä,  Odotan että.säät viilenevät, jotta jaksaa liikkua enemmän ulkona , mutta siihen menee vielä ainakin puolitoista kuukautta, ellei enemmän. Syyskuussa on tiedossa työpaikan järjestämä hotellivuorokausi pohjoisessa,  joka toivottavasti onnistuu.

Kaunista elokuun jatkoa teille❤️

keskiviikko 13. maaliskuuta 2024

Irtiotto pohjoisessa

Syklaamit kukkivat keväällä
Oho,yli kuukausi viimeisestä postauksestani...Silloin olin vielä suhteellisen heikossa kunnossa, vatsataudin ja sitä seuranneen  flunssan johdosta.Nyt olen vihdoinkin ok,  ja voimat palanneet. Viimeksi helmikuun postauksessa kerroin että olo parempi,mutta kesti melkein maaliskuun  alkuun,   ennenkuin  tuntui että nyt olo normaali. (vasenta olkapäätä lukuunottamatta)

Eksä on jo pitkään pyytänyt minua vierailulle hänen vapaa-ajan asuntoonsa  Tiberaksessa.Hän viettää siellä muttaman päivän joka toinen viikko.Maaliskuun alkupuolella matkustin sitten vihdoinkin Tiberiakseen. Bussimatka kestää suurinpiirtein  2 tuntia,  ja kuukausikortillani voin matkustaa  bussilla 225 kilometrin etäisyydelle, eli lähes koko maahan paitsi Eilatin kaupunkiin . 
Eksän asuntoon kuuluu myös aidattu katto,ja sieltä näkee hyvin Genetsaretin järven sekä sen takana olevat vuoret. Lähdin kotoa aikaisin,ja saavuin myös perille aikaisin, mutta matka eksän asuntoon kesti ikuisuuden, kamalien liikenneruuhkien vuoksi. Tiberias ei ole kovin suuri kaupunki; asukkaita on normaalisti 50 000 henkeä, mutta nyt siellä on 45 000 väliaikaista, ,aivan pohjoisesta evakoitua asukasta ,Hizbullahin ohjusten vuoksi. Väliaikaiset asukkaat ovat täyttäneet kaikki Tiberiaksen hotellit. Voi vain kuvitella millaisia ruuhkia syntyy kun kaupungin väkiluku yhtäkkiä  nousee lähes kaksinkertaiseksi.Tiberias on turvallinen, joten siellä ei tarvitse pelätä ohjuksia. Hotellit joka puolella täällä täynnä kodeistaan evakuoituja ihmisiä,pohjoisesta sekä etelästä, poissa ohjusten tieltä, tai koska kodit tuhottu, kuten etelän kibbutseissa ,Gazan rajan lähellä, yhteensä  suunnilleen 200 000 henkeä 
Sisäänkäynti Rob Roy-paikkaan.
Eksä ehdotti että menemme Jordan-virran alueelle. Siellä on jonkinlainen intiaaniteemainen paikka, joka oli auki, mutta kaikki ruokapaikat ym.siellå olivat kiinni.
Aika hieno toteemipaalu.
Eikös tästä selviä että vessa on lähellä🤣
Alueella oli paljon erilaisia lintuja, joille tarjottiinn aamiainen juuri kun olimme siellä.
Kahvinkeittäjää ei näkynyt....
Kanooteillakaan ei päässyt liikkumaan. 2 kanoottia oli yhdistetty keskenään.
Tämmöinenkin löytyi tuolta.
Tuo pyöreä rakennelma on kyyhkysten koti.
Sieltä jatkoimme kävelyä Jordan-virran reunaa pitkin. Oli lämmin päivä, kevät oli selvästi alkanut, ja ihmisiä oli paljon, sillä oli kunnallisvaalit ja vapaapäivä.  Alueella kasvoi runsaasti villisinappia, jota poimin salaattia varten. Täällä omalla suunnallani en ole harmikseni.löytänyt villisinappia.
Poimin myös kamomillaa, jota kasvaa tuolla villikasvina, ja vasta myöhemmin huomasin että se onkin rauhoitettu  kasvi...
Näkyi että oli lämmintä...
Seuraavana aamuna nousimme aikaisin, ja menimme juomaan aamukahvit katolle auringonnousun aikaan. Aamulla aikaisin oli hieman kylmää, mutta päivällä lämmintä.
Ajoimme erääseen kohteeseen, joka ei ollutkaan auki, ja matkalla  näin Kvuzat Kinneret-kibbutsin kohdalla kyltin ,jossa luki että kibbutsissa maan suurin taatelikauppa. Taatelien ja taatelituotteiden lisäksi  tuolla oli vaikka mitä, ja olisin hyvin voinut viettää tuolla muutaman tunnin.
Kibbutsin alueella viljellään peräti 7 eri taatelilajiketta. Taateleita sai maistaa, ja kun kaikki eri lajikkeet oli maisteltu, eksä osti  2 rasiaa Deglet Noor-taateleita, joissa vähemmän sokeria kuin tutuissa Medjool-taateleissa, mutta ovat silti makeita. Deglet Noor-taateleita viljellään  Lähi-idässä sekä Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.
Sain rasiallisen kotiin vietäväksi.
Ehdimme vielä pysähtyä hautausmaalle, jonne haudattu monta tunnettua ihmistä täällä. Etsimme erään runoilijan hautaa,mutta emme löytäneet sitä. Niin kaunis hautausmaa, ja mikä upea näkymä sieltä Genetsaret-järvelle. Runoilijan, jonka hautaa emme löytäneet, eräs teos on myös ilmestynyt suomeksi.
Tiberiaksen pikkuinen tori.Kunnallisvaalien vuoksi monet
kojut olivat kiinni.
Sitten olikin aika pakata reppuni, ja matkustaa bussilla takaisin kotiin(2 bussilla..).Eksä jäi Tiberiakseen vielä päiväksi.

Lyhyt irtiotto teki kyllä hyvää, kaiken sairastamisen jälkeen.😁

perjantai 13. lokakuuta 2023

Telkkkarirakkautta ahdistumiseen

Upea kruunulatva kukkii lähellä

Hei taas❤️Täällä viikko ollut tosi ahdistava, koska  pahoja uutisia tullut niin paljon,ja vaikeinta tässä tilanteessa on epätietoisuus sekä se että olemme täällä  nyt sellaisessa tilanteessa jossa mikään ei oikein toimi: valtion virastot kiinni, monet kaupat (ei ruokakaupat..) kiinni,ja kaikki toimii puoliteholla. Nyt viikonloppuna on  2 Suomen ulkoministeriön järjestämää evakuointilentoa Suomeen, mutta päätin kuitenkin jäädä tänne, koska muutamia velvollisuuksia, joiden vuoksi en voi nyt lähteä.

Sen vastapainoksi pitää  välillä ajatella asioita jotka vievät ajatukset pois tilanteesta, ja onneksi voi katsella vaikka ohjelmia Suomen televisiokanavilta, mm.kiitos VPN-ohjelman avulla.

Huomasin  että MTV:ssä alkoi taas uusi "Ensiteffit Alttarilla"- kausi,jota olen aikaisemminkin seurannut  Täällä taas loppui  syyskuussa paikallisen version 6. kausi, joten laitan tänne taas koosteen siitä , kuten olen aiemminkin laittanut. On aina mielenkiintoista huomata suomalaisen ja israelilaisen version eroja.

Kun Suomen versiossa on vain 3 paria, niin täällä on jopa 7 paria. Täällå jokainen pari meni naimisiin eri paikassa kuin toiset parit. Osallistujien perheisiin tutustuttiin myös paremmin tällä kaudella, ja todella mukavan miespuolisen psykologin tilalle tuli uusi, aivan loistava miespuolinen psykologi.
 
Ensimmäinen pari; Raz ja Einav. Raz on muusikko ja Einav opettaja. Einavin kaksoissiskon piti myös osallistua ohjelmaan, mutta hän jätti sen kesken. Tämä oli täydellinen "match", 2 ujohkoa ihmistä ,jotka heti ihastuivat toisiinsa,ja ovat edelleen yhdessä.
Toinen pari eli Joanna ja Tomer. Joannan perhe asuu Bulgariassa, mutta hän on suuriman osan elämästään  asunut täällä. Joanna toivoi pidempää miestä, mutta rakastui vähitellen Tomerin persoonallisuuteen ja kaikkeen hänessä. Molemmat ovat töissä  IT-alalla, ja edelleenkin onnellisesti yhdessä.
Snir ja Mor, molemmat IT-alalla. Snir (mies) ei alusta pitäen tuntenut minkäänlaista fyysistä vetovoimaa Moria kohti. Snirin mielestä Mor oli kuitenkin  mahtava persoona, ja he yrittivät lähes loppuun saakka, kunnes päättivät muutama päivä ennen koekauden  loppua erota.Molemmilla uudet kumppanit pian ohjelman jälkeen.
Yossi ja Chen. Yossi sai juuri sitä mitä oli pyytänyt, ja tämän parin välillä kipinöi heti alussa. Tämän  parin touhuja oli mukavaa katsella,ja he saivatkin suhteessa paljon ruutuaikaa.  Yossi ja Chen  ovat edelleenkin yhdessä.
Ronen ja Rotem.Tämän parin kanssa oli todella paljon draamaa. Alussa Rotem(nainen) näytti jatkuvasti pomputtelevan Ronenia (asianajaja) mutta loppua kohden Rotem kohteli Ronenia paremmin. 42 päivän jakson jälkeen he päättivät pysyä yhdessä, mutta erosivat pian sen jälkeen.
Noam  ja Moshe. Moshe korjaa kattoja ammatikseen  ja Noam on sosiaalityöntekijä. Moshe ei missään nimessä olisi halunnut saada sosiaalityöntekijää vaimokseen, oman vaikean lapsuutensa tähden, eikä Noam olisi halunnut hoidettavaa. Moshea myös häiritsi se että Noam on häntä 4 vuotta vanhempi. Suurimman osan ohjelmaa näytti siltä että tämä pari ei jatka yhdessä, mutta loppua kohden heidän välillään tapahtui jotain,vja he päättivät pysyä yhdessä. Heidän tarinansa jatkui vielä puoli vuotta ohjelman jälkeen, jonka jälkeen he erosivat ystävinä.
Viimeinen pari eli Ron,vjoka johtaa aurinkoenergia-asemaa sekä Tal, näyteikkunoiden suunnittelija . Tämä pari oli iältään vanhin pareista,lähellä 40 vuoden ikää. Kaikki osallistujat  olivat tällä  kaudella yli 30-vuotiaita.  Ron ja Tal etenivät todella nopeaa vauhtia, ja tulevat lapset otettiin esille jo aikaisessa vaiheessa, ja he ovat edelleen yhdessä. Tällä kaudella 3 morsianta oli aikaisemmin pakastanut munasolujaan, varmuuden vuoksi.Tämän parin suurin ongelma oli välimatka, joten ihmettelin kun Suomen versiossa tällä kertaa jokaisella parilla tosi suuri välimatka. Mitenköhän se vaikuttaa parien tarinoihin..

sunnuntai 24. syyskuuta 2023

Vuosi 5784

Meksikon pensassalvia kukkii viereisen 
toimistotalon puutarhassa.
Viikko sitten täällä vaihtui vuosi, eli juutalaisen kalenterin mukaan alkoi vuosi 5784 .Piti googlata ja katsella mikä vuosi, sillä  muuten täällä toimitaan tavallisen kalenterin mukaan, eli tätä kirjoittaessa on  syyskuun 24. päivä.
Uuden vuoden ansiosta oli pitkä viikonloppu, eli normaalin sapattipyhän lisäksi sunnuntai, joka täällä arkipäivä, olikin pyhäpäivä. Perjantai-illaksi olin kutsuttu amerikkalaisen ystäväni Nancyn luokse uuden vuoden aaton illalliselle.  Jos kuvaa katsoo tarkkaan, huomaa että siellä on FinnCrisp hapankorppuja, joita täällä sai monesta paikasta ennen, mutta ei enää, ja Nancy oli tilannut hapankorput iHerbistä. Minä toin illalliselle 2 salaattia ja omenakakun. Kuvan pienissä lautasissa on hunajaa, mihin dipataan omenapaloja. Se symbolisoi tulevaa makeaa vuotta..
Nancyn kattoterassilta näkyy hieman  BatYamin kaupungin  rantakatua ja Välimerta. Nancy asui aiemmin pienessä kaivoskaupungissa USAn Montanassa, ja hän uneksi merinäköalasta, joka hänellä nyt on.
Illallisen jälkeen istuimme terassilla,   josta teki mieli kurkistella viereisten talojen parvekkeille.Meitä oli vain 6 henkeä ja ilta jatkui seuraavan päivän puolelle  .
Seuraavana aamuna liukastuin pahasti keittiössä, ja oikean puoli polvesta alaspäin vääntyi kummalliseen asentoon, myös jalka vääntyi. Näin käy kun lattialla vesitilkka ja jaloissa feikki Croksit.....Myöhemmin kipu oli kamala; polven, säären ja jalan alue turposi,enkä voinut lainkaan  astua oikealla jalalla,  joten olin varma että siinä murtuma. Soitin sairaskassani päivystysnumeroon,ja selvisi että klinikalla ,jossa käyn ,on pyhinä traumatologi .En kuitenkaan ollut sellaisessa kunnossa että olisin voinut mennä minnekkään, ja otin vahvan särkylääkkeen, jonka avulla nukuin ilman kipua  

Seuraavana aamuna kipua oli jo vähemmän, ja pystyin astumaan jalalla, joten siinä ei ollutkaan murtumaa. Koko pyhän hoidin polvea, eli pidin välillä  korkealla,välillä jäitä jne . Maanantaina  tuntui että voin jo ihan hyvin kävellä kunnolla ja kulkea rappuset ylös ja alas. Ei ehkä ihan paras idea, sillä polvikipu tuli takaisin. Onneksi on taas viikonloppu+pyhä(Jom Kippur eli vuoden pyhin päivä) , joten voin taas lepuutella polvea ja aloittaa sen jälkeen nä pojalleni Suomessa syntyi uusi tytär, nro. 3.

Kaunista sunnuntaita💐

perjantai 21. huhtikuuta 2023

Ei hullumpi huhtikuu

Upeat laventelit kukkivat

Siitä onkin jo vähän aikaa kun viimeksi postasin tänne, ja sinä aikana on ollut kaikenlaista. 
Toissa viikolla suloisen Shadowin perhe tuli takaisin Yhdysvalloista, mukanaan uusi lisäys, eli pikkuinen vauva Liam. Shadow oli luonani 2 kuukautta, ja totuin pienen hauvelin läsnäoloon niin että koti tuntui tyhjältä sen jälkeen kun olin palauttanut hänet omistajilleen. Toiseksi viimeisenä yönä Shadow herätti minut klo 2 ,ja näytti että sillä oli kipuja korvan alueella, sillä Shadow hankasi oikeaa korvaansa tassullaan. Annoin hänelle särkylääkettä, mutta se ei niin auttanut. (löysin laukkuni pienestä taskusta Shadowin särkylääkkeet, eli iso koira Tered ei niitä syönytkään). 

Kun olin palauttanut Shadowin, Sagi, Shadowin isäntä, vei hauvelin eläinlääkärille, ja selvisi että korvassa oli tulehdus, ei ihme että Shadow niin vaikeroi silloin yöllä. Shadow saa nyt lääkettä, ja varmaan on pian entisellään. Kävin katsomassa häntä muutama päivä sitten, ja Shadow ei kuullut paljon mitään, mutta nyt kun lääkkeitä on laitettu muutaman päivän ajan, olo jo parempi. 
Olin jo maaliskuun lopulla kirjoittanut että laitoin kumisaappaat jo pois, mutta sitten saimmekin yllättäen kunnon takatalven, eli hurjasti sadetta, ukkosta, salamointia ja kylmää säätä muutaman päivän ajan. Kukaan ei muista tällaista sääilmiötä huhtikuussa! Se tuntui ihanalta, mutta aiheutti myös paljon vahinkoa mm. maataloudelle.,ja ihmishenkien menetystä erämaassa, jonne valtavat vesimassat voivat yhtäkkiä vyöryä, peittäen kaiken alleen. Kuvan otin kotirakennuksen edestä, ja sadevesi oli jo uhkaavan lähellä ulko-ovea. 
Silloin kun sää on hyvä lenkkeilyyn, eli tarpeeksi viileää eikä liian aurinkoista, teen yleensä lauantaisin  kävelykierroksen lähialueella, yleensä missä paljon  toimistorakennuksia. Hienan kauempaa näin tällaisen, enkä heti nähnyt mistä kyse. 
Lähempänä huomasin että tämä oli kierrätykseen liittyvä juttu. 
Lähimpänä kotia olevan suuren toimistotalon puutarha on suosikkipaikkojani lähialueella, ja nyt kun laventelit 💜kukkivat, huomasin että niitä oli istutettu puutarhaan tosi paljon. (1.kuva).Tämän kuvan  Aasiasta kotoisin olevan  upean pensaskasvin nimeä en löytänyt suomeksi, mutta se on jonkinlainen orapihlaja, ja noita sinisiä marjoja kuulemma voi syödä, keitettynä, eli hillon muodossa. Pensaan kukat ovat herkän kauniita 🌺🌺. 
Viime viikolla tapasin pitkästä aikaa amerikkalaisen ystäväni Nancyn,(kuvassa) joka oli juuri saanut uuden työnsä ensimmäisen välityspalkkion, ja tarjosi minulle jäätelön kodin vieressä olevassa jäätelöbaarissa. En ollut aikaisemmin poikennut tuolla, vaikka ihan lähellä, ja jäätelöni oli tosi herkullinen 🍦
Muutama päivä myöhemmin vietettiin Shadowin isäntäperheen uuden vauvan juhlaa, samoin kuin pariskunnan  tyttären 3.vuotispäivää🎂🎁. 
Juhlapaikka oli sekin suhteellisen lähellä kotia, ja olin kuullut kehuja paikasta, ja siitä että ruoka siellä tosi hyvää. Pöytiin oli laitettu salaattikulhoja, ja pian tuon asetelman yläpuolelle tuotiin tabuuniuunissa paahdettua munakoisoa tahinilla ja samassa uunissa valmistettua ohutta leipää ja bataattia. Ruokaa tuli jatkuvalla syötöllä, ja lisää sai kun pyysi. En syö lihaa mutta oli onneksi myös kala-annos, ja minulle tuotiin erikseen kvinoapihvejä. Vaikka söin vain kasvisruokaa(ja vähän kalaa), olin halkeamaisillani tuolta pois lähtiessä. 
Juhlapaikka näytti hyvältä. 
Syntymäpäiväsankari Ann oli hieman hämmentynyt kaikesta huomiosta. 
Lasten isoäiti oli järjestänyt ohjelmaa pienille vieraille. 
Heillä oli jopa karkkivaunu🍭🍬Oli kyllä kivat juhlat🎉