Kauas pitää mennä asioita järjestelemään.

Täkäläinen biometrinen henkilötodistukseni  menee umpeen toukokuussa,  ja jo vuoden alussa aloin saada kännnykkääni viestejä siitä, että uusimisen päivämäärä lähestyy. Täällä näitä asioita hoidetaan väestö-ja maahantuloviraston toimipisteissä, ja minulla sattuu olemaan sellainen kodin lähellä, mutta lähin aika olisi ollut vasta kesällä. Niinpä  selailin missä muussa kaupungissa olisi aikoja maaliskuulle  ja Jerusalemin keskustan alueelta löytyi aika. 

Muutama päivä aikaisemmin olin sattumalta huomannut että lyhyen kävelymatkan päästä kotoa lähtee bussi Jerusalemin pääbussiasemalle,  mikä helpotti sitä että piti matkustaa kauemmas asioita hoitamaan.

Bussimatka kodin läheltä Jerusalemiin kestää tunnin verran,  ja kun saavuin Jerusalemin pääbussiasemalle, kävelin sieltä Mahane Jehuda-torille, sillä tulin perille klo 9 ja aika väestö-ja maahanmuuttovirastoon oli vasta klo 10.45 

Tapoin aikaa kiertämällä torin katetun kadun alueella. Oli vielä aika tyhjää.

Torin tämä katu on katettu,mutta toinen,leveämpi katu ei.

Sitten olikin aika matkustaa kevytraitiojunalla.Tiesin millä pysäkillä jäädä pois, mutta en tiennyt miten löytää väestö-ja maahantuloviraston rakennuksen  .Pari kertaa piti kysyä ihmisiltä  neuvoa,  mutta lopulta löytyi virasto. Saavuin noin 15 minuuttia ennen aikaani,mutta en joutunut odottamaan pitkää aikaa, ja minua palvellut virkailija oli todella mukava. Vanhan henkilötodistukseni voimassaoloa pidennettiin 2 viikolla, ja olen odottanut sitä uutta nyt muutaman viikon,mutta tänään tuli viesti että tulossa on  .

Oli miellyttävä sää, ja  kevytraitiotiejunan sijaan päätin  kävellä pääbussiasemalle  (siitä tuli yli 10 000 askelta😁). Pääkadun sijaan kävelin ensin pienempiä katuja pitkin, ja ensimmäisen kuvan kukkakoristeet ovat tältä kadulta.

Kadun varrella oli monta ruokapaikaikkaa, baaria ym, mutta kaikki olivat kiinni  Tämä seinämaalaus oli myös kadun varrella .

Ja sitten näin nämä Muumi-lamput erään sisustuskaupan ikkunassa.💙

Jatkoin matkaa ja saavuin pääkadulle. Tykkään kuvata rakennuksia, joten niitä on aika monta tässä postauksessa .Tässä ehdin just ja just kuvata ratsupoliisin upeat hevoset. 

Sieltä tulee  kevytraitiotiejuna .Jerusalemissa sellainen on ollut jo monta vuotta, Tel Avivin alueella alle  vuoden ja kodin vierestä kulkeva  vihreä  linja valmis ties milloin, aikataulussa se ei ainakaan tule valmistumaan.

Kurkkaus viehättävään kujaan, jossa tällaisia koristeita .

Jerusalemin rakennuksissa pitää käyttää ns.Jerusalem-kiveä (erilaisia Jerusalemin lähistöltä löytyviä kivimateriaaleja, mitä on käytetty tuhansia vuosia).

Tähän pysähdyin hetkeksi lepäämään.

Jerusalem on niin erilainen kuin välimerellinen  Tel Aviv .

Katusoittaja  Näin ainakin 3 ultraortodoksista katusoittajaa. Lisäksi  näin  kävelyreitin varrella monta vanhempaa, kerjäävää ihmistä, mikä oli surullista.

Tästä kohdasta  olen aina pitänyt.

Alan jo lähestyä toria, jossa päätän tehdä hieman pidemmän kierroksen ennen kotiinlähtöä.

Hieno seinämaalaus .

Matkan varrella näkyy monta kauppaa, jossa myydään näitä Jerusalem-sandaaleja.

Torilla saan maistaa sokeritonta, kahvilla terästettyä halvaa tässä halva-kojussa.En kuitenkaan  osta mukaan, sillä söisin kaiken varmaan heti😋

Maustekaupat ovat ihania.

Kahvikauppa torilla. En kyllä ostaisi kahvipapuja tästä ja mietin miksi nuo kahvipapuämpärit eivät olleet kannellisia .

Viehättävä pieni ruokapaikka torin eräällä sivukadulla.

Kävelen torilta pois ei-katetun kadun kautta 

Kun tulen ulos torilta,  näen taas ultraortodoksisen katusoittajan, joka soitti todella upeasti rokkityylistä musiikkia .

Vielä on matkaa bussiasemalle, ja ohitan tämän rakennuksen,joka kuuluu terveysministeriölle.

Matkustin siis Jerusalemiin, koska kauhea suma dokumenttien järjestelyissä.,mutta lopulta matka mennen tullen helppo,koska bussi Jerusalemiin  lähtee ja saapuu kodin lähelle.

Olin ajatellut tulla Suomeen tässä kuussa,ja yksi syy ajankohtaan oli myös tässä kuussa umpeutuva Suomen passini.Kun Suomen passin  uusii Suomen lähetystöissä.ulkomailla,hinta on moninkertainen Suomeen verrattuna. No huomasin että pääkaupunkiseudulla yhtä paha suma kuin täälläkin, ja lähin aika Vantaalla olisi ollut elokuussa, Helsingissä ei ollut aikoja ollenkaan, joten pitää vaan kiltisti maksaa se kova hinta passin uusimisesta suurlähetystössä täällä. Ajankohta matkalle Suomeen  olisi muutenkin nyt ollut hyvä,sillä tässä kuussa vielä sairaslomaa, ennenkuin palaan töihin toukokuussa. Mutta täytyy sitten  tulla toivottavasti  syksyllä.

Lainakoira Shadow edelleen luonani.

Täällä siirryttiin kesäaikaan 2 päivää ennen Suomea, ja pari päivää sitä ennen alkoi kevään ensimmäinen helleaalto,jotka tyypillisiä vuodenaikojen vaihtuessa.Lämpötila nousi yhtäkkiä yli 30 asteeseen, ja piti harmikseni todeta että viileä kausi on loppunut.Untuvapeitto vaihtui  kevyeen kesäpeittoon.

Juna-ajelua ja Suomi-teemaa

Viimeisestä postauksesta onkin jo aikaa, ja sen jälkeen on ollut kaikkea mukavaa, etenkin kun minulla oli osittaista lomaa,eli aamut vapaita. Varoitan jo etukäteen että postauksessa on tosi paljon kuvia.

Muutama viikko sitten, aikaisin perjantai-aamuna,  teimme eksän kanssa pienen retken pohjoiseen .Matkan varrella pakotin eksän pysähtymään  kun näimme nämä.🐂

Eksä oli suunnitellut että.käymme katsastamassa 4 suurinpiirtein samalla alueella olevaa ruoka/kahvilavaunua.Lopulta kävimme vain kahdessa, josta kuvan vaunu oli ensimmäinen. Tämä vaunu oli erään kibbutsin reunalla. 

Tässä paikassa tilasin vain kahvin, ja eksä tämän annoksen,josta minäkin söin  osan. Kahvilavaunu ja sen herkut olivat hyviä, mutta itse istuma-alue oli vähemmän hyvä.

Seuraava kahvilavaunu oli kibutsi HaZorean sisäänkäynnin alueella,ja sen edessä  kahvilamainen alue vihreässä ympäristössä.  Molemmat kahvilavaunut sijaitsevat alueella, jossa paljon kibutseja.

Täällä söimme herkulliset voileivät, joista unohdin ottaa kuvia.

Sieltä ajoimme paikkaan, jonne pystytetty  muistopaikka kibbutsien kaatuneiden muistoksi. Sinne piti ajaa metsän reunalla olevaa tietä, joka ei millään tuntunut loppuvan, ja lisäksi piti varoa lukuisia maastopyöräilijöitä, mutta lopulta pääsimme perille. 230 kibbutsin yli 3000 kaatuneiden  nimet näkyvät noissa matalissa pylväissä ja edessä olevissa muurimaisissa osissa.

Tuolta oli hienot näkymät alas Jisreelin tasankoon. Muistopaikan jälkeen  oli aika palata kotiin.

Toissa viikolla  tapasin pitkästä aikaa kolumbialaisen  ystäväni  Glorian. Päätimne ajaa hieman aikaisemmin avatulla kevytraitiotiellä Jaffaan. Torin lähimmässä asemassa  oli ensimmäisinä päivinä tällaiset  punaiset  hahmot, jotta ihmiset löytäisivät helposti maanalaiset asemat.

Täällä puhuttiin jo yli 30 vuotta sitten että kohta ajellaan kaupunkijunalla, mutta kevytraitiotien  ensimmäinen ,eli punainen  linja, avattiin vasta elokuussa, 8 vuotta kestäneiden töiden jälkeen.

Kevytraitiotien  punaisen linjan piti avautua jo 2 vuotta sitten, ja sen jälkeen annettiin ainakin 4 uutta päivämäärää, mutta nyt se sitten vihdoinkin avattiin. Tel Avivin alueella ja parin viereisen kaupungin alueella kevytraitiotie kulkee metron tapaan maan alla,eli tosi nopeasti, mutta maan päällä sitten paljon hitaammin.

Olimme aikaisin liikkeellä, ja vaunu oli tyhjä, mutta takaisin tullessa tosi täynnä. Kevytraitiotie todella lyhentää matka-aikaa moneen paikkaan, etenkin niillä alueilla missä se toimii metron  lailla .

Jäimme pois Jaffan ensimmäisellä asemalla.

Sieltä oli lyhyt kävelymatka Jaffan kirpputorin alueelle.

Aamulla aikaisin oli vielä hiljaista Elokuussa, kuten aina, kosteaa ja kuumaa,mutta useat aikaiset aamut ovat olleet mukavia, klo 7 saakka ainakin.

Kurkistimme kujille, jossa ei vielä ollut aamulla toimintaa.

Ihanat kujat.

Mikäs heppa siinä on...🐴

Se varsinainen kirpputori...

Ohitimme Aboulafian  leipomon, mutta söimme vain silmillämme 

Muutenkin liian makeita minulle nuo herkut.

Ohitimme Jaffan kellotornin 

Lounaan jälkeen oli aika palata takaisin.Toissa viikolla ajelin useamman kerran kevytraitiotien metromaisen reitin varrella, ja etenkin yhteen kauppaan mikä maahantuo Fazerin makeisia ja hapankorppuja, matka lyheni reilusti  bussimatkaan verrattuna. Kotini vierestä pitäisi jossain vaiheessa löytyä kevytraitiotien vihreän linjan pysäkki. Sen on luvattu olla valmis vuonna 2027, mutta siihen ei taida kukaan uskoa ja toistaiseksi lähialueella tehdään infrastruktuuritöitä.

Viime viikolla vein lainakoira Shadowin takaisin kotiin.

Sain Shadowin isänniltä laventelille tuoksuvia tuliaisia Ranskasta. 

Suomen lippu heiluu Saronan kylän markkinapaikan alussa.

Eilen iltapäivällä/illalla olin kivassa tapahtumassa Saronan kylässä , ala-Galilean alueella. Saronan kylä on maatalousosuuskunta, ja kerran  vuodessa  siellä järjestetään  tapahtuma, jossa markkinat, elävää musiikkia sekä teemana joku maa. Tällä kertaa se oli  Suomi🇫🇮💙

Suomi-osuudelle oli annettu 2 pöytää, joita suurlähetystön väki kävi järjestämässä. Oli pullaa, Finlandia-vodkaa(myös turkinpippureilla terästettyä) ,Fazerin suklaata ja minun omenakakkuni(näkyy tuossa kuvassa).

Suurlähetystöstä oli paljon Suomi-materiaalia, ja myöhemmin uteliasta väkeä kävi paljonkin Suomi-osuuden kohdalla .

Ymmärsin että kutsu suomalaisille oli tullut tältä kylän asukkaalta, eli Israelin entiseltä Suomen suurlähettiläältä. Tosi mukava mies😀

Suomi_pöytien jälkeen oli kylän pääraitilla pitkä rivi erilaisia kojuja.

Hunaja-koju, ajankohtaista koska tässä kuussa Rosh HaShana, eli juutalainen uusi vuosi, johon kuuluu myös hunaja.

Kfar Kaman kylästä tullut kondiittori . Kfar Kama on tserkessien asuttama kylä pohjoisessa Israelissa.  

Hatsapurit näyttivät tosi hyviltä, mutta olivat tosi hintavia 

Vähitellen alkoi hämärtyä 

Ennen poislähtöä ehdin vielä kuunnella tämän bändin esitystä, ja etenkin rumpalityttö oli taitava laulaja.

  Kaunista syyskuun 1.viikonloppua❤️