Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sekalaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sekalaiset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. helmikuuta 2014

Kenkäkaupan ikkuna

Kävelin kenkäkaupan ohi Tel Avivin keskustassa ja liikennevalojen vaihtumista odottaessa huomasin hauskan pariskunnan ikkunassa.
Sitten huomasin,että kaupan ikkuna olikin täynnä kaikenlaisia hahmoja....
kuten tämä pariskuna
tai nämä
ja nämä
Kaikenlaisia lintujakin oli kenkien lähellä.Aika hauskalla tavalla oli tämän kenkäkaupan ikkuna koristeltu.Niin että jäin katsomaan ja liikennevalot ehtivät siinä välissä vaihtua parikin kertaa....
Ja joka paikassa näkyy naamiaisasuliikkeitä,sillä Purim-juhla lähestyy....

Meillä on muuten lämmennyt nyt,joten se melkein olematon talvi taitaa olla ohi...
Rabin-aukion viereiseiseen ekologiseen altaaseen heijastui vastapäinen talo kivasti aamulla.Kuva on otettu puhelimella,joten tarkkuus ei maailman paras,sillä puhelimeni kamera ei ole kauhean hyvä.

tiistai 30. huhtikuuta 2013

Suuret silmät

Kävin nyt iltapäivällä taas S.A.C.H-talossa leikkimässä lasten kanssa.Suurimman osan parituntisesta vietin tämän pienen Sumayan seurassa.
Etiopialainen Sumaya tuli taloon muutama kuukausi sitten:hän oli silloin 9 kuukauden ikäinen ja puolet ikäistään pienempi;laiha ja heiveröinen  kuin pieni linnunpoikanen. Hän vietti sairaalassa monta viikkoa ja pääsi sieltä pois muutama päivä sitten.Näin tänään Sumayan ensimmäistä kertaa viikkoihin ja muutos oli suuri:leikkauksen jälkeen elopainoa oli tullut lisää,hän on kasvanut ja kasvoilla paljon terveempi väri. Mutta hän on vieläkin heikko ja ei paljon liikahda  ja katsoo kaikkia ja kaikkea suurilla silmillään. En ole koskaan nähnyt näin vakavaa vauvaa,ja hän näyttää siltä kuin ymmärtäisi kaiken.Kunhan Sumaya tuosta sairaalassa olosta toipuu jaksaa hän varmaan liikkuakin hieman. Joskus ajattelen että tuolla on aika turhauttavaa kun ehtii jo kiintyä lapsiin ja sitten he lähtevät takaisin kotiinsa ja heidän tilalleen tulee uusia lapsia joihin pitää tutustua. Mutta kun ajattelee että nämä lapset pääsevät takaisin kotiin terveinä ja pystyvät elämään normaalia elämää ,tulee siitä niin hyvä mieli että ilolla lähettää nuo lapset takaisin koteihinsa,vaikka jäisikin pieni ikävä.

Hauskaa Vappua kaikille!

sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Tätä odotan koko viikon...

Viime kuussa kirjoitin käynnistäni vierastyöläisille (ja muillekin harvinaisten kielten puhujille)rakennetussa puistokirjastossa. Käynti kirjastossa kuului vapaaehtoistyöhöni liittyvään koulutukseen.Kerran viikossa,keskiviikko-iltapäivänä, käyn iltapäiväkerhossa,jossa on vierastyöläisten lapsia. Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy,suurin osa on afrikkalaisperäisiä,sen lisäksi siellä on filippiiniläisiä ja etelä-amerikkalaisia alkuperältään olevia lapsia.Jotkut lapsista ovat parin eri maasta tulleen vierastyöläisen jälkeläsiä,kuten filippiiniläis-afrikkalainen tyttö ja toinen tyttö,jonka äiti Ecuadorista ja isä Romaniasta. Myös turkkilainen tyttö löytyy sekä puolalainen poika. Lapsia on yhteensä 43,kahdessa ryhmässä:isompien ryhmä ja pienempien ryhmä. Paikkaan on suuri tunku,ja tämän lukukauden alussa avoimia paikkoja oli vain 12. Lapset valitaan koulun ja sosiaalityöntekijän suositusten perusteella,ja näillä lapsilla on kaikilla jonkinlaisia käyttäytymisongelmia,mutta he ovat ihania ja odotan koko viikon ,että pääsen heitä taas näkemään vaikka he pitävät kamalaa ääntä ja eivät millään malta pysyä paikoillaan. Suurin osa afrikkalaisperäisten lasten vanhemmista ovat tulleet tänne turisteina ja päättäneetkin jäädä tänne,laittomasti. Näin on sitten syntynyt perheitä ja lapsia. Vuonna 2006 osa Israelissa olevista vierastyöläisten lapsista saivat virallisen aseman täällä,joka tarkoitti,että myös heidän vanhempansa saivat henkilötodistuksen,millä on suuri merkitys,sillä laittomilla vierastyöläisillä ei ole sairasvakuutusta. Lapsilla on,mutta se maksaa,ja monen on vaikeaa käsittää,että vakuutuksesta pitää maksaa joka kuukausi,eikä silloin kuin lapsi on kipeä. 

Lapset haetaan koulusta iltapäiväkerhoon,jossa he ovat  illalla klo 7 asti. He saavat siellä lounaan,ja myöhemmin iltapalan.Paikkaa ylläpitää vapaaehtoisjärjestö,jolla soppakeittiöitä ja tällaisia iltapäiväkerhoja ympäri maata,mutta vain tässä kerhossa on ainoastaan vierastyöläisten lapsia.Suurin osa myös asuu kerhon lähistöllä.Heidän koulunsa on ainutlaatuinen;siellä on 800 oppilasta 40 eri maasta.Osa lapsista(vanhempineen)ovat karkoitusuhan alaisia,mutta kukaan iltapäiväkerhon lapsista ei kuulu onneksi siihen ryhmään.

Sain tuolla "oman" lapsen,jota autan läksyjen teossa ja pidän hänelle muutakin toimintaa. Tarkoitus on,että jokaisella lapsella olisi oma "ohjaaja",joka auttaa koulutehtävissä ja muutenkin pitää seuraa,mutta vapaaehtoisia ei ole tarpeeksi. Minun "lapseni" on turkkilainen,ensi kuussa 9 vuotta täyttävä Beyza,joka on täällä syntynyt,kuten kaikki nuo muutkin lapset..Tänään vein Beyzan Mäkkäriin,ja kivaa oli yhdessäolo kerhon ulkopuolella. Odottelenkin koko viikon tuota iltapäivää. Lapset ovat tuolla erittäin hellyydenkipeitä,ja kun muut lapset saivat tietää,että tulen olemaan Beyzan ohjaaja,rupesi yksi tytöistä itkemään,sillä hänkin olisi halunnut minun olevan hänen ohjaajansa.

Kurssilla olemme saaneet paljon tietoa vierastyöläisten ja pakolaisten ongelmista. Täällä on pakolaisongelma,sillä pelkästään viime kuussa tänne tuli rajan yli melkein parituhatta afrikkalaista ,joista vain 10% ovat todellisia pakolaisia,muut ovat elintasopakolaisia.  Määrä on sellainén,että siitä on muodostunut suuri ongelma,ja fyysisen rajan rakentamisesta Egyptin ja Israelin rajalle puhutaan vasta nyt,kun tilanne on räjähtänyt käsiin.Tänään illalla meillä kurssilaisilla oli mukava yllätys,kun kaupunginjohtaja tuli käymään vierastyöläisten ja pakolaisten keskukseen. Kaupunginjohtaja oli se,joka lupasi pystyttää keskuksen,jos hänet valitaan ,ja 12 vuotta sitten ,pari kuukautta kaupunginjohtajaksi valitsemisen jälkeen,keskus olikin pystyssä.

צילום: שלומי ניסים
Tulipalo on nyt melkein taltutettu,muutamaa pistettä lukuunottamatta.Sadetta odotetaan saapuvaksi pohjoiseen aamuyöllä.Olispa sadetta satanut ennen paloa,niin tätä ei olisi tapahtunut.Palon myötä selvisi,että maan palokalusto on aivan onneton,ja määrärahat tähän asti olleet aivan riittämättömät.Piti tulla tämä tuhoisa palo,joka aiheutti mittavaa tuhoa ja ihmishenkien menetystä,ennenkuin tilanteelle jotain tehdään.Toivottavasti....

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Samarialaisten luona vierailulla

Vieraani lähtivät tänään,snyft,ja nyt jo on ikävä.Ystävien kanssa vietetyt päivät olivat mahtavia ja aika kului kuin siivillä. Tämän viikon alkupuolella minulle tarjoutui tilaisuus mennä samarialaisten luo vierailulle erään ulkomaalaisen ryhmän kanssa,ja sain ottaa omat vieraani mukaan. Aivan lähelläni asuvista samarialaisista olenkin syksyllä kertonut täällä. Vierailumme oli samarialaisten synagoogassa,jossa heistä meille kertoi ylläolevassa kuvassa näkyvä samarialaisiin kuuluva Shuki. Saimme kuulla monta mielenkiintoista asiaa: samarealaiset polveutuvat Joosefin poikien Levin,Efraimin ja Manassen  heimoista,ja heidän pyhä paikkansa on Gerizimin vuori Nabluksessa Länsirannalla,joka heidän mukaansa on se paikka,jossa Aabraham melkein uhrasi poikansa Iisakin.
Levin heimosta polveutunut samarialainen  johtaa rukousta samarialaisessa synagoogassa.Yllätyin siitä,että ,että synagoogassa istutaan lattialla,ja että kengät jätetään ulkopuolelle. Tämäkin johtuu jostain Gerizim vuoreen liittyvästä seikasta,jota en muista. Naiset eivät käy samarialaisten synagoogassa ja rukoilijat pukeutuvat valkoisiin kaapuihin rukoillessaan.Kuulemma vain uskonnollinen samarialainen voi olla samarialainen:minkäänlaista sekularismia ei heidän keskuudessaan suvaita.Samarialaiset miehet nousevat sapatti-aamuna rukoilemaan  jo kello 3 aikaan aamuyöllä,mutta olin yllättynyt siitä,että jo pienet, 6 vuotta vanhemmat pojat joutuvat tekemään samoin.Sovintopäivän paastossa joutuvat kaikki samarialaiset paastoamaan,vauvoista alkaen. Juutalaisuudessa paastotaan vasta 13-vuotiaasta alkaen.
Samarialaisten tooran teksti on varhaishepreaa. En ymmärrä tuosta tekstistä mitään,mutta jollain tavoin kirjaimet muistuttavat hieman nykyhepreaa. Tätä varhaishepreaa samarialaiset käyttävät vain rukoillessa;muuten he puhuvat hepreaa tai Länsirannalla myös arabiaa.
Samarialaisen synagoogan portti
Samarialaiset ovat hyvin patriarkaalisia:naisten paikka on selvästi keittiössä.Kun kysyttiin,mitä naiset tekevät kun miehet rukoilevat,vastattiin,että he tekevät ruokaa miehille.Samarialainen nainen ei saa lapsen saatuaan koskea mihinkään 2 kuukauteen synnytyksestä:ei muihin lapsiinsa, , ei saa laittaa ruokaa, kotiaskareita.Hänen tulee keskittyä ainoastaan vastasyntyneeseen lapseen.Myös kuukautisten suhteen on sama käytäntö. Tuo,ettei saa silloin koskea lapsiinsa tuntuu aika  vaikealta. Vierailu samarialaisten luona oli mielenkiintoinen,ja myös vieraani pitivät sitä erittäin kiinnostavana.

torstai 16. heinäkuuta 2009

Ääh,miksi en mennyt ilmaiseen La Scala konserttiin......

Tel Avivin kaupunki järjestää tänään ilmaiskonsertin HaYarkon-puistossa, joka on Tel Avivin keskuspuisto. Kaupungin järjestämä ilmainen klassinen kesäkonsertti on joka vuotinen juttu, mutta tänä vuonna konsertti onkin ihan eri luokkaa, Tel Avivin 100-vuotis juhlallisuuksien vuoksi. Konsertissa,(Verdin Requiem) joka tätä kirjoittaessa alkaa vajaan puolen tunnin kuluttua, eli klo 21.00.esiintyy yli 300 henkilöä maailmankuuluisasta La Scala oopperatalosta. Esiintyjien joukossa on La Scalan tähtiä, mm. sopraano Adriana Damato, mezzosopraano Sonia Ganassi, tenori Giuseppe Fillianoti sekä saksalainen basso Rena Pape. Lavan tausta simuloi La Scalan oopperataloa ja koko konserttia johtaa Daniel Barenboim.Aikamoinen elämys siis, ja vielä ilmaiseksi!
Minunkin piti mennä sinne. Sain yhden tuttavan suostumaan seuraksi, mutta hän peruuttikin tulonsa tänään, enkä halunnut mennä sinne yksin. Nyt harmittaa ihan hurjasti, olisi sittenkin pitänyt mennä sinne ,yksinkin,grrexx,,,,bbberr!!!! Ei taida tulla toista mahdollisuutta "päästä" La Scalaan......
Konsertti järjestetään HaYarkon puistossa,kaupungin keskuspuistossa, joka on ihana vihreä keuhko kiireisen kaupungin keskellä.Puistossa on ruohokenttiä, tekojärvi, trooppinen puutarha, ruusu-ja kaktuspuutarhat,lintupuisto sekä vesipuisto. Puistossa on myös amfiteatteri,jossa järjestetään konsertteja. HaYarkon-joki virtaa puiston halki.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

Mökillä rentoutumassa


Keskiviikon ja torstain vietin rakkaan serkkuni mökillä;siellä oli vain me kaksi. Oli todella rentouttavaa;ihanan hiljaista ja enimmäkseen siellä kuului lintujen viserrys.Kaupungin äänet jäivät taaksepäin;olin ihan unohtanut miten ihanaa hiljaisuus voi välillä olla.

Poikkesimme torin kautta,marjat näyttivät ihanilta!!

Söimme salaattia terassilla ,ihastuin tähän limenväriseen ja siniseen värimaailmaan.

Limenväriset kalustetekstiilit näyttävät tosi raikkailta!



Iltapäivällä menimme meren rannalle.
Mökillä ihailin tätä järvimaisemaa. Olen urbaani ihminen, mutta tässä hiljaisuudessa voisi hyvin viettää enemmänkin päiviä,välillä.Kaipaan Suomesta ihanaa kesää, valoisia öitä ja kesän runsasta kasvillisuutta.Tuntuu ihan kummalliselta mennä ensi viikolla takaisin ja nähdä taas pimeät yöt. Talvella takaisinmeno ei olisi vaikeaa,mutta kesällä se on....

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Kierrätysmessut

Tänään oli sitten ne kierrätysmessut, jonka järjestelyissä olin mukana ja jotka olin maininnut aikaisemmassa postauksessa. Ne pidettiin lähistölläni olevan aikuiskurssikeskuksen tiloissa.Messut alkoivat puoli viideltä iltapäivällä , ja saavuin paria tuntia aikaisemmin auttamaan järjestelyissä.Minulla oli oma pöytä, jossa jakelin ja informoin eläinoikeusyhdistyksen ja vegaaniyhdistyksen esitteitä/esitteistä sekä myös kurssikeskuksen esitteitä.En ole noitten yhdistyksen jäsen;olin hakenut ja myöhemmin tilannut heiltä materiaalia ja toimin messuilla ihan epävirallisena edustajana.....Piti ottaa omastakin pöydästä kuva, mutta se unohtui! Ylläolevassa kuvassa muuten näkyy loistavia kierrätysjuttuja:kaikki nuo esineet paitsi oikealla sivulla oleva keltainen korinomainen juttu ovat tehty muovipusseista! Muovipusseista tehty laukku näytti hyvältä, se oli vuorattu kankaalla. Nämä olivat siellä vain näytillä, ei myytävinä ja niiden tekijä näytti minulle miten muovipusseista tehdään "lankaa" .
Oli vaikeaa löytää ihmisiä, jotka tekevät ihan pelkästään kierrätysmateriaaleista tuotteita, joten sinne etsittiin myös ihmisiä,jotka tekevät itse jotain luonnon materiaaleista. Yksi mies möi tekemiään upeita puuesineitä.Esineet oli tehty eksoottisista puulajeista, joten ne eivät olleet kovin ekologisia;puut rahdattu tänne ja käytetty luonnonvaroja, ei kierrätysmateriaalia.Mutta upeita esineitä oli mies tehnyt.Kaikki värit näissä töissä muuten ovat ihan puitten omia värejä.
Nämä keramiikkaesineet eivät myöskään olleet myynnissä, vaan mainostivat kurssikeskuksen keramiikkakurssia. Hienon näköisiä töitä;tuotakin olisi kiva oppia tehdä.Taiteeseen liittyvät kurssit eivät tosin ole kovin halpoja....
Kirjapöytä oli suosittu. Kaikki kirjat (käytetyt)maksoivat noin euron. Sama nainen, joka oli tehnyt ensimmäisen kuvan muovipussityöt, oli myös tehnyt nämä paperiset mainoksista tehdyt linnut ja ananaksen.Mahdottoman upeita!
Yksi tuttu kurssikeskuksesta tekee tällaisia mosaiikkitöitä. Tuo iso ruukku oikealla on IKEAn tavallinen ruskea ruukku,jonka hän oli muuttanut tosi kauniiksi. Sama nainen on myös kirjoittanut pari lastenkirjaa, joita hän möi samalla.
Yksi ympäristösuojelukurssilla olleista ihmisistä on kierrätystaiteilija,joka käyttää töissään ainoastaan kierrätysmateriaalia.Tämä kukka on tehty muovipullosta.
Tässä lisää muovipussitaiteilijan töitä:muovipussikukat. Pienen mereneidonkin on joku keramiikkakurssilainen tehnyt.
Tässä oli oliivipuusta tehtyjä töitä. Rasiassa oikealla on avokaadon siemenistä tehtyjä horoskooppikoruja.Tekniikka on kuulemma peräisin intiaaneilta Etelä Amerikasta.
Kurssillani olleen kierrätystaiteilijan papier mache-lautanen
Nämä pikku hedelmät ja vihannekset olivat myös papier machesta tehtyjä
Tässä oikealla itse kierrätystaiteilija ja osa hänen pöydästään.
Paikassa oli myös käytettyjen tavaroiden tori, jossa joko tehtiin vaihtokauppoja tai ostettiin tavaraa. Yhdessä pisteessä myytiin ihan pienellä hinnalla kahvi+kakkuannosta.Osa meistä järjestäjistä olimme leiponeet kakkuja tähän kahvioon.
Klo 18.30 häivyin samassa talossa olevalle joogatunnilleni,ja kun joogasessio oli loppunut, olivat viimeiset myyjät korjailemassa tuotteitaan pois. Kävijämäärä oli aikamoinen pettymys:vaikka olimme mainostaneet aika ahkerasti, kävijöitä tuli tipoittain.Yksi syy kuulemma oli kuumuus..
Klikkaa kuvat suuremmaksi....

torstai 26. maaliskuuta 2009

8 faktaa minusta

Sara haastoi minut kertomaan 8 faktaa itsestäni. Sara on ruotsalainen tanssija, joka kuuluu nyt israelilaiseen tanssiryhmään,joka tällä hetkellä on Euroopan kiertueella. Kuvauksellinen Sara kirjoittaa blogiaan englanniksi.

Olen aikaisemmin kertonut 6 faktaa itsestäni ruokablogissani, mutta se oli jo kauan sitten.Nyt sitten tässä pari faktaa:

Pieni me

  1. Olen eläinrakas ja ottaisin mielelläni lisää eläimiä ,jos vain voisin…
  2. Olen suklaaholisti, mutta yritän parhaani mukaan pitää suklaahimoani kurissa.
  3. Musiikki on tärkeää,;en voisi elää ilman musiikkia
  4. Pidän pyöreistä esineistä
  5. Minun on vaikeaa heittää pois sanomalehti,jota en ole kokonaan lukenut..
  6. Annan helposti anteeksi,paitsi äärimmäisissä tapauksissa
  7. Rakastan matkustamista;matkustaisin usein jos voisin.
  8. Inhoan yksinasumista

Ja jotta Sarakin tätä ymmärtäisi, niin tässä samma på svenska..

  1. Jag älskar djur och skulle gärna ta till djur, om jag bara kunde…
  2. Jag är chokladholist, men gör mitt bästa för att hålla i kontroll min åtrå för choklad
  3. Musik är viktigt för mig;skulle inte kunna leva utan musik
  4. Jag gillar runda saker
  5. Jag har svårt att kasta bort tidningen som jag inte hunnit helt läsa
  6. Jag förlåter lätt, utom i extrema fall
  7. Jag älskar att resa; skulle resa ofta om jag bara kunde
  8. Jag hatar att bo ensam

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Kutsu teelle….

Sain Sirokolta ihastuttavan  kutsun tulla teelle, kiitos sinulle, Sirokko :-) Sirokko kertoikin omassa blogissaan  saharalaisesta teehetkestä ja tarjoili teen kanssa makeita leivonnaisia sekä taateleita. Ihanalta näytti hänen teehetkensä..

Olin ennen oikea kofeinisti ,mutta nykyään olen vain satunnainen kahvinjuoja ja enemnänkin teen ystävä.Täällä Israelissa juodaan paljon kahvia mutta myös teetä, ja olen huomannut, että kaikenlaiset  yrttiteet ovat hyvin suosittuja täälläpäin. Oma teeni oli tällä kertaa omenasiiderin makuista teetä, joka sisälsi omenaa,karhunvatukoiden lehtiä, kanelia, sikurinjuurta, appelsiininkuorta, rommin ja omenan makua. Pakkauksessa lukee ,että tätä teetä voi juoda sekä kylmänä että kuumana,Tänään oli tuulista, ja lämmin tee maistuikin hyvältä, varsinkin tämä, joka vielä toi lämpimän siiderin mieleen,mutta varmaankin kesällä maistuu raikkaalle kylmänä.Pakkauksen mukana tuli pieni lehtinen, jossa oli kaikenlaista tietoa teestä:tiesittekö että punainen Etelä-Afrikkalainen Rombuistee sisältää antioksidantteja sekä erilaisia mineraaleja…..Teen kanssa tarjoilin auringonkukkahalvanamusia.

Marketeissa  voi sormi jäädä keskelle suuta koska teetä on mahtava valikoima. Hups, mitäs sitä valikoisikaan tänään….Itse pidän näistä erilaisista sekoituksista,missä  on mausteita, hedelmiä tai marjoja. Monta on vielä kokeilematta.  Myös monessa maustekaupassa myydään erilaisia houkuttelevia sekoituksia,joita voi ostaa  niin pienen tai suuren määrän kuin haluaa.

Täällä toimiva teeyritys Wissotzky perustettiin jo vuonna 1849 Moskovassa, ja  ensimmäinen tehdas täällä pystytettiin vuonna 1936.      YteaHousrityksellä on myös teekauppa Tel Avivissa, jossa myydään eri teelaatuja sekä kaikenlaisia teehen liittyviä astioita ja välineita.Kauppa on oikea teefriikin unelma!           

Kutsu teelle

Ja koska teetä on mukavaa juoda seurassa, lähetän teekutsun Hipulle Intiaan Kukkapilliblogista.Hippu varmaankin voisi kertoa,miten teenjuonti sujuu eksoottisessa Intiassa. Siellähän sitä paljon viljelläänkin.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Naisten päivä

naisten paiva

Oikein hyvää naistenpäivää !