Reilu matka ja elämä # Reilutblogit

Sekä Ansku Barcelonasta että Helena Antibesistä haastoivat minut jo reilu aika sitten tekemään matkabloggaajien #Reilut blogit-haastetta,ja ihan nolottaa että vasta nyt pääsin tätä tekemään ,mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Haaste sai alkunsa kun eräs suomalainen matkanjärjestäjä julkaisi Instagramissa kuvan,jossa nuori mies loikoilee huumatun tiikerin vieressä,Kuva tietysti herätti paljon pahennusta ja kysymyksiä.

Haastekysymykset ovat seuraavia:

1.Kerro minkälainen rooli kestävällä ja eettisellä toiminnalla on sinun elämässäi.

Kierrättäminen ja ekologisuus on paljon tapetilla täälläpäin,ja siihen liittyviä lakeja on paljonkin,,mutta omalla alueellani ainakin  roskien keräämiseen suhteen  on vielä toivomisen varaa. Asun 7-kerroksisessa talossa,jossa on kyllä ihan roskasäiliöille tarkoitettu huone,mutta onkohan se ollut koskaan käytössä sillä meillä on talon parkkipaikalla suuri jätesäiliö.Sen vieressä on erikseen keräyspaperille tarkoitettu sininen säiliö,sekä viime vuoden puolella  ilmestynyt oranssi jätesäiliö,johon laitetaan tyhjät säilykpurkit,sampoopullot ym. sekä maitotölkit;ja niitä varten jaettiin kuvassa näkyviä kassejakin. Minä tosiaankin lajittelen nämä roskat tuohon kassiin,mutta tekevätkö muut naapurini niin? Muutaman metrin päässä on pullonkeräysastia  ja sen jälkeen vielä säiliöt lasille,vanhoille vaatteille sekä pienille elektroniikkaromuille.  Minä soisin että kaikki nämä olisivat yhdessä jätehuoneessa asuintalossani,mutta verrattuna siihen kun asuin täällä ensimmäistä kertaa on kyllä tapahtunut paljon edistystä.

Uskon että omassa elämässäni toteutan kestävää ja eettistä toimintaa suhteellisen kiitettävällä tavalla: käytän vain julkisia liikennevälineitä,ostan lähes kaiken irtoruuan irtopainossa,kierrätän roskia parhaani mukaan;teen lähes kaiken ruuan alusta asti enkä osta eineksiä ja yritän välttää prosessoituja ruokia parhaani mukaan. Valmistan itse myös puhdistusainetta siivousta varten;etenkin talvella kun on appelsiinien aika ja kuoria saa helposti.(kuvaa katsellessa huomasin että purkki oli mennyt rikki ja osa nesteestä valunut lattialle...) Kannan myös aina mukanani kangaspusseja ostoksia varten:täällä piti vuoden alussa tulla voimaan laki,joka vihdoinkin kieltää ilmaisten muovipussien jakelun,mutta eräs inhokkikansanedustaja torpedoi tuon hyvän aatteen.Olin aiemmin mukana lähistöllä olevan kurssi/kulttuurikeskuksen kierrätystoimintaryhmässä,ja olin jopa sellaiseen liittyvään koulutuksessakin,jonka keskus ja ympäristöministeriö kustansivat,mutta jossain vaiheessa ryhmän toiminta tyrehtyi.Kerään ja syön luonnon villikasveja  silloin kun niitä on luonnossa (ensimmäisessä kuvassa suosikkini kiiltomalva,joka nyt kukkii,eli sesonki taitaa olla ohi)

2. Kerro jokin mukava kokemus mikä sinulla on kestävästä matkailusta

Kukkakimppu luonnosta;kruunukakkaroita ja villiunikoita

Nykyään matkustan harmittavan vähän,eli kerran vuodessa Suomeen ja takaisin,mutta eksän kanssa tuli matkustettua maailmalla. Lukuisat lentomatkat eivät tosiaankaan kuulu kestävään matkailuun,mutta yritimme toteuttaa sitä ainakin jossain määrin  matkustellessamme, eli ainakin Venezuelan sisällä matkustimme busseilla ja ostimme tuotteita pienviljellijöiltä. 

Teininä olin vapaaehtoisena kibbutsilla,ja kai sekin on kestävää matkailua jossa työtä tehdään yhteisön hyväksi eli työtä vastaan saa majoituksen, ruuan ja muun tarpeellisen..Huoneet olivat hyvinkin vaatimattomia ja ostoksia tuskin tuli tehtyä,ellei sitten ollut kyse jostain tuiki tarpeellisesta.Jos olisin tänään menossa samanlaiseen hommaan kibbutsille,valitsisin varmaankin Neot Smadarin ekologisen kibutsin. Ekoturismia täälläpäin löytyykin kiitettävästi:)

Tel Avivin rantaa viime viikon loppupuolella

3. Haasta mukaan vähintään 3 muuta blogia. Sinun ei tarvitse olla matkabloggaaja tätä varten, vaan voit kirjoittaa myös muista kestävään kehitykseen liittyvistä asioista.

Tämä haaste on kyllä kiertänyt niin monessa blogissa,että onkohan enään sellaisia ,jotka tätä eivät ole tehneet,,,,haastan tähän Anun Israelista ,Allun Saksasta  sekä Matkattaren Barcelonasta.

Tee se itse- postaus -carobista moneksi

Kävin tällä viikolla keräämässä carobia eli Johanneksen leipäpuun palkoja,ja ehkä hieman liioittelin,sillä kotiin tullessa niitä oli kokonainen sangollinen eli noin  nelisen kiloa.Koska näitä oli niin paljon ,paneuduin aika perusteellisesti näihin ravintorikkaisiin palkoihin ja laitan nyt tänne tällaisen DIY-postauksen sen käytöstä.Ehkä tästä on hyötyä täällä ja muissa Välimeren maissa asuville lukijoille.Keräämäni carobin palot olivat vielä sellaisessa vaiheessa,että sisus oli jonkun verran pehmeähköä ja itse palot aika pulleita.

Näitä oli siis huikea määrä mutta ensin tein tein carob-siirappia.Se tehdään niin,että palot murskataan  (vaikka monitoimikoneessa) ja niiden päälle kaadetaan vettä. Carob-murska saa liota yön yli,jonka jälkeen se siivilöidään ja liotusvesi laitetaan kattilaan. Sitä keitetään ensin jonkun aikaa korkealla lämmöllä ja sen jälkeen  keskilämmöllä.

Edit: tein hieman lisää siirappia ja tulin siihen lopputulokseen,että pelkkä liotusvesi ei riitä. Tuon ohjeen näin netissä mutta siirappia tuli paremmin niin,että carobpalot liotetaan,jonka jälkeen ne avataan ja poistettaan siemenet,jonka  jälkeen ne murskataan.Sen jälkeen murskaa ja liotusvettä keitetään jonkun aikaa,murska siivilöidään pois ja liotusvesi (nyt makeampi) keitetään kokoon siirapiksi.Samoin mehua tehdessä on parempi tehdä näin.Murskaa ei tarvitse heittää pois,sillä sen voi kuivata ja jauhaa jauheeksi.

Carob-siirappi on paitsi hyvää myös terveellistä.Carobissa on proteiinia,rautaa ja vitamiineja.Siirapissa ei ole mitään muuta paitsi carobin liotusvettä ja hiukkasen vaniljaa,mutta liotusvettä tulee keittää kokoon kunnes melkein kaikki on haihtunut pois,vasta silloin se muuttuu siirappimaiseksi.Liotusvesi täytti monen litran kattilan mutta lopulta itse siirappia tuli vain yksi lasipurkillinen. 

Jos murskattujen  carob-palkojen liotusvettä keitetään vain vähän aikaa ,ja siihen lisätään sitruunamehua,tuloksena on makean raikas juoma.Sitruuna taittaa carobin makeutta. Juu,,onhän tämä vähän kuraveden näköistä mutta tosi hyvää:)

Osan carobeista kuivasin carobjauhetta varten.Se tehdään niin,että carobista leikataan saksillä päät pois ja itse palko avataan veitsellä,jonka jälkeen siitä poistetaan siemenet.Hieman aikaa vievää puuhaa,mutta lopputulosta ajatellen kannattavaa. Kuivasin carobit kuivurissa,mutta ne olisi voinut kuivata myös uunissa kaikkein alhaisimmassa lämpötilassa tai antaa kuivua auringossa.Niitä voi myös paahtaa uunissa,joka vaikuttaa makuun.Tein tällä kertaa raakacarobjauhetta.

Carobit saivat kuivua kuivurissa yön yli ja sen jälkeen jauhoin ne.Maustemyllyllä se käy parhaiten. Sen jälkeen carob siivilöidään.Jauheesta ei tule ihan yhtä hienojakoista kuin kaupan carobjauheesta ,mutta aika hienojakoista kuitenkin.Siivilän tulee olla tosi pienireikäikäinen.

Tekemästäni satsista tuli hieman yli ½ suurta purkillista. Mutta carobeja on vielä jäljellä puoli sankoa joten eiköhän tuo täyty....Tosi hyvän tuoksuista ja makuista;tässä on vähemmän sivumakua kuin kaupan carobjauheessa.

Entäs se jäljelle jäänyt murska,jota jää siivilöinnin jälkeen? Sitäkään ei kannata heittää pois,vaan siitä saa tuota ylempänä olevaa juomaa niin että tuota murskaa keitetään veden kanssa kiehusmispisteeseen,lisätään sitruunamehua ja keitetään noin 10 minuuttia,ja kun seos on jäähtynyt;se siivilöidään.