Miniloma

Ei vielä täysin kypsä greippi hotellin 
sitrustarhassa

Hei pitkästä aikaa😊Olin tässä välillä taas kipeänä+antibioottikuuri, mutta nyt on olo jo parempi. Hieman huolestuttaa se että tämä oli.jo 3. vahva antibioottikuuri tänä vuonna, ja sitä pitäisi tutkia vähän enemmän, että mistä johtuu.

Tämän viikon keskiviikkona ja torstaina oli taas työpaikan vuotuinen hotellivuorokausi. Sama hotelli kuin viime vuonna, Tiberiaksen vieressä ja Genetsaret-järven äärellä, mutta vaikka hotelli tosi mukava ja etenkin ruoka tuolla 10+, niin toivottavasti seuraavalla kerralla eri hotelli ja eri paikka. Kello 7 keskiviikkoaamuna piti olla kaupungin keskustan mediateekkirakennuksen takana, jonne tilausbussit pysähtyvät, mutta aina  löytyy sellaisia, jotka eivät tule ajoissa,ja niinpä bussimme lähti liikkeelle yli puoli tuntia myöhässä. Matka Tiberiakseen ja hotelliin kestää pari tuntia.

Jaoin hotellihuoneen Natalien kanssa. Natalie oli apurini talvella&keväällä,kun olin sairaslomalla pahan kaatumisen jälkeen, enkä alussa pystynyt tekemään paljon mitään vasemmalla kädellä&käsivarrella. Huoneemme oli 8. kerroksessa, ja kuten kuvasta näkyy, tosi hieno näköala. Meillä oli ohjelmassa ensin muotinäytös, ja illalla erään aika tunnetun laulajan esiintyminen,  mutta sekä Natalie että minä olimme niin väsyneitä, että nukahdimme ennenkuin  esitys alkoi .

Koska menin niin aikaisin nukkumaan, myös heräsin aikaisin,eli kello 5, ja jäin odottelemaan auringonnousua, joka oli tosi upea.  Aamiaiselle pääsi klo 7 jälkeen, ja etenkin aamiainen oli mielettömän runsas ja herkullinen.Hotelliaamiaiset täällä ovat tosi runsaat ja monipuoliset, mutta minusta tässä hotellissa se on erikoisen  hyvä.En ottanut lainkaan kuvia, sillä kirjoitin samasta paikasta viime vuonna.

Marina Kiryat Shmonan kaupungista,
jo 11 kk evakkona 

Hotellivuorokausi oli tänä vuonna erilainen, sillå hotellissa asuu pohjoisesta Israelista evakuoituja ihmisiä,  jotka eivät voi asua kodeissaan, Hizbullahin päivittäisten ohjusten vuoksi. Aamiaisella näin kun muutamat naiset täyttivät sämpylöitä, jotka pakattiin koululaisten reppuihin; täällä kun ei ole kouluruokailua. Hetken mietittyäni päätin mennä juttelemaan heidän kanssa. Kuvan Marina Bar oli ainoa evakoiduista naisista, joista sain ottaa kuvan, ja viikko sitten uutisissa oli juttu hotellin evakkovieraista ,jossa myös Marina oli esillä. 

Evakot ovat asuneet jo 11 kk hotellissa, ja kaipaavat kotiin, mutta kotona ei nyt voi asua.  Lapsia on paljon, ja hotellin tiloissa avattu 2 päiväkotia. Koululaiset käyvät alueen kouluissa.

Metullasta kotoisin oleva kertoi että hänen kotitalonsa on täysin murskana, eikä hän voinut hakea sieltä mitään.Hotellin 2..kerroksesta tullut evakkojen väliaikainen  koti,ja esim. uutisjutussa Marina kertoi että hän käyttää  vain omia lakanoitaan,sillä ne luovat hieman kodin tuntua. Evakoilla on käytössään pesukone, miniuuni, keittokevy ym. ja vaikka he voivat, niin eivät aina mielellään käytä hotellin palveluita. Alussa evakoidut saivat paljon lahjoituksia, kuten vaatteita ja leluja lapsille, mutta nyt ei lahjoituksia enää tule. Monen naisen mies on joko armeijassa tai töissä liian kaukana, ja perheet ovat koossa yleensä vain joinakin viikonloppuina. Naisten työpaikat hävinneet kaupungista, joka nykyisin  kuin aavekaupunki, ja vain sellaiset  jotka voivat tehdä etätöitä ovat töissä.

Kun kysyin miksi eivät vuokraa asuntoja Tiberiaksen kaupungista, vastaus oli etteivät halua asua yksin lasten kanssa vieraalla paikkakunnalla, ja että hotellissa heillä on turvaa toisistaan. Hotellin työntekijöistä  on tullut läheisiä evakuoiduille.

Hotellin takana on vuoristoista aluetta.

Aamiaisen ja poislähdön välissä ei ollut mitään ohjelmaa, ja klo 12 maissa lähdimme kotia päin, mutta sitä ennen käynti hotellin lähellä olevassa paikassa, jonne haudattu eräs pyhä mies. .Olin tuolla jo viime vuonna, mutta halusin kuvata kauniin siniset kupolit .

Paikka on korkealla, ja vasemmalla puolella näkyi hieman Tiberiaksen kaupunkia.

Taas ärsytti se että ihmiset eivät katso kelloa, sillä aikaa  tuonne oli annettu puoli tuntia, mutta muutamia piti odotella lähes 50 minuuttia😡.

Sen jälkeen onneksi pääsimme matkaan kohti kotia.

Irtiotto pohjoisessa

Syklaamit kukkivat keväällä

Oho,yli kuukausi viimeisestä postauksestani...Silloin olin vielä suhteellisen heikossa kunnossa, vatsataudin ja sitä seuranneen  flunssan johdosta.Nyt olen vihdoinkin ok,  ja voimat palanneet. Viimeksi helmikuun postauksessa kerroin että olo parempi,mutta kesti melkein maaliskuun  alkuun,   ennenkuin  tuntui että nyt olo normaali. (vasenta olkapäätä lukuunottamatta)

Eksä on jo pitkään pyytänyt minua vierailulle hänen vapaa-ajan asuntoonsa  Tiberaksessa.Hän viettää siellä muttaman päivän joka toinen viikko.Maaliskuun alkupuolella matkustin sitten vihdoinkin Tiberiakseen. Bussimatka kestää suurinpiirtein  2 tuntia,  ja kuukausikortillani voin matkustaa  bussilla 225 kilometrin etäisyydelle, eli lähes koko maahan paitsi Eilatin kaupunkiin . 

Eksän asuntoon kuuluu myös aidattu katto,ja sieltä näkee hyvin Genetsaretin järven sekä sen takana olevat vuoret. Lähdin kotoa aikaisin,ja saavuin myös perille aikaisin, mutta matka eksän asuntoon kesti ikuisuuden, kamalien liikenneruuhkien vuoksi. Tiberias ei ole kovin suuri kaupunki; asukkaita on normaalisti 50 000 henkeä, mutta nyt siellä on 45 000 väliaikaista, ,aivan pohjoisesta evakoitua asukasta ,Hizbullahin ohjusten vuoksi. Väliaikaiset asukkaat ovat täyttäneet kaikki Tiberiaksen hotellit. Voi vain kuvitella millaisia ruuhkia syntyy kun kaupungin väkiluku yhtäkkiä  nousee lähes kaksinkertaiseksi.Tiberias on turvallinen, joten siellä ei tarvitse pelätä ohjuksia. Hotellit joka puolella täällä täynnä kodeistaan evakuoituja ihmisiä,pohjoisesta sekä etelästä, poissa ohjusten tieltä, tai koska kodit tuhottu, kuten etelän kibbutseissa ,Gazan rajan lähellä, yhteensä  suunnilleen 200 000 henkeä 

Sisäänkäynti Rob Roy-paikkaan.

Eksä ehdotti että menemme Jordan-virran alueelle. Siellä on jonkinlainen intiaaniteemainen paikka, joka oli auki, mutta kaikki ruokapaikat ym.siellå olivat kiinni.

Aika hieno toteemipaalu.

Eikös tästä selviä että vessa on lähellä🤣

Alueella oli paljon erilaisia lintuja, joille tarjottiinn aamiainen juuri kun olimme siellä.

Kahvinkeittäjää ei näkynyt....

Kanooteillakaan ei päässyt liikkumaan. 2 kanoottia oli yhdistetty keskenään.

Tämmöinenkin löytyi tuolta.

Tuo pyöreä rakennelma on kyyhkysten koti.

Sieltä jatkoimme kävelyä Jordan-virran reunaa pitkin. Oli lämmin päivä, kevät oli selvästi alkanut, ja ihmisiä oli paljon, sillä oli kunnallisvaalit ja vapaapäivä.  Alueella kasvoi runsaasti villisinappia, jota poimin salaattia varten. Täällä omalla suunnallani en ole harmikseni.löytänyt villisinappia.

Poimin myös kamomillaa, jota kasvaa tuolla villikasvina, ja vasta myöhemmin huomasin että se onkin rauhoitettu  kasvi...

Näkyi että oli lämmintä...

Seuraavana aamuna nousimme aikaisin, ja menimme juomaan aamukahvit katolle auringonnousun aikaan. Aamulla aikaisin oli hieman kylmää, mutta päivällä lämmintä.

Ajoimme erääseen kohteeseen, joka ei ollutkaan auki, ja matkalla  näin Kvuzat Kinneret-kibbutsin kohdalla kyltin ,jossa luki että kibbutsissa maan suurin taatelikauppa. Taatelien ja taatelituotteiden lisäksi  tuolla oli vaikka mitä, ja olisin hyvin voinut viettää tuolla muutaman tunnin.

Kibbutsin alueella viljellään peräti 7 eri taatelilajiketta. Taateleita sai maistaa, ja kun kaikki eri lajikkeet oli maisteltu, eksä osti  2 rasiaa Deglet Noor-taateleita, joissa vähemmän sokeria kuin tutuissa Medjool-taateleissa, mutta ovat silti makeita. Deglet Noor-taateleita viljellään  Lähi-idässä sekä Kaliforniassa, Yhdysvalloissa.

Sain rasiallisen kotiin vietäväksi.

Ehdimme vielä pysähtyä hautausmaalle, jonne haudattu monta tunnettua ihmistä täällä. Etsimme erään runoilijan hautaa,mutta emme löytäneet sitä. Niin kaunis hautausmaa, ja mikä upea näkymä sieltä Genetsaret-järvelle. Runoilijan, jonka hautaa emme löytäneet, eräs teos on myös ilmestynyt suomeksi.

Tiberiaksen pikkuinen tori.Kunnallisvaalien vuoksi monet
kojut olivat kiinni.

Sitten olikin aika pakata reppuni, ja matkustaa bussilla takaisin kotiin(2 bussilla..).Eksä jäi Tiberiakseen vielä päiväksi.

Lyhyt irtiotto teki kyllä hyvää, kaiken sairastamisen jälkeen.😁

Miniloma Tiberiaksessa

 

Pitkään aikaan en ole oikein ollut missään (viimeksi syksyllä eksän kanssa pohjoisessa)  ,joten olin tosi iloinen  kun työnantaja järjesti  vuorokauden mittaisen hotelliloman pohjoisessa.  Olin kuullut että aikaisemmin  nämä minilomat olivat olleet Kuolleen meren hotelleissa, mutta olin tosi tyytyväinen että se tällä kertaa oli Tiberiaksessa, Genetsaret-järven äärellä Meidän piti itse maksaa  50 €, joka vähennetään palkasta, mutta se on tosi pieni summa kun ajattelee mitä saimme .

Tapaamispaikka maanantai-aamuna oli  kuvan design-museon takana, klo 7 aamulla,mutta olin tuolla jo noin  puoli tuntia aikaisemmin, tapani mukaan aina liian aikaisin paikalla....

Tarkoitus oli että bussimme lähtee liikkeelle joskus  7.30 aikaan, mutta ärsyttävän monet ihmiset myöhästyivät, ja lopulta lähdimme liikkeelle yli tunnin! myöhässä aikataulusta. Odotusta lievensi hieman tämä mukava kissa. Matka tilausbussilla Tiberiakseen kestää täältä Holonista hieman yli 2 tuntia, ja välillä meillä oli noin 20 minuutin tauko. Saavuimme hotelliin (1.kuva) joskus klo 11 aikaan. Meitä odotti siellä infotilaisuus, kahvia ja pikkuleipiä, ja saimme jättää tavaramme konferenssihuoneeseen , koska oli vielä aikaa siihen kun saisimme huoneavainkortit.

Sitä ennen meitä kuitenkin odotteli lounas,  ja olinkin jo tosi nälkäinen, sillä olin ennen sitä syönyt nektariinin  klo 5 aamulla 

Lounas, ja ruoka tuolla muutenkin oli paras juttu tässä hotellissa. Mieletön valikoima joka aterialla, ja minulle kasvisruuat olivat super herkullisia.

Lounaan jälkeen kävin katselemassa mitä hotellista löytyy. Tämä hotelli on ollut olemassa jo todella pitkään, mutta joitakin  vuosia sitten se siirtyi uuteen omistukseen, ja uusittiin täysin.

Klo 15 aikaan saimme vihdoinkin huoneavainkortit  Hotellissa on 2 osaa: korkea vanhempi rakennus ja kuvassa näkyvä matalempi rakennus , jossa oli minun huoneeni. Minulta oli kysytty ennen matkaa kenen kanssa  haluan jakaa huoneen, ja koska en tunne lukuisia muita työntekijöitä, samoin että voisin jakaa huoneen Tanjan kanssa. En tuntenut Tanjaa, mutta  asumme samalla kadulla, ja olemme jo monta vuotta olleet hyvän päivän tuttuja, sen enempää tuntematta. Tiesin että Tanja puhuu venäjää ,ja että hänen pojallaan on iso koira. Vuoden alussa työpaikka järjesti meille elokuva+ateria-tilaisuuden, ja silloin selvisi että Tanjalla sama työnantaja kuin minulla. 

Tanjalla (alunperin Ukrainasta) oli meidän matkalla samankielisiä tuttuja, joten lopulta Tanja jakoi toisen huoneen 2 ystävänsä  kanssa, ja minä sain ihan oman huoneen, mahtavaa😁

Huoneeni oli tosi mukava, oli kaikki tarpeellinen, ja pieni parveke , josta näkymä suoraan järvelle.

Siellä se meidän paatti tulee, edellisen ryhmän
kanssa

Myöhemmin iltapäivällä ohjelmassa oli järviristeily, ja tuttu kuljettaja busseineen odotti meitä hotellin edessä. Meillä oli muuten tosi mukava kuljettaja, koko matkan aikana.

Laivalla oli mukavaa ohjelmaa, mutta välillä ehdin katsella hieman maisemiakin. Kesällä tuolla tuulee iltapäivisin, ja välillä oli lähellä että kännykkä putoaa mereen, koska tuuli oli aika voimakas   Genetsaret-järven väri myös muuttuu sään mukaan: kun aurinko paistaa väri on kirkkaan sininen, mutta pilvisellä säällä  tämän väristä .Taka-alalla näkyy hieman Tiberiaksen kaupunkia.

Oli musiikkia , tanssia, kevyttä syötävää  ja muuta kivaa. 

Vielä hieman maisemia, laivalta katsottuna.  

Laivan jälkeen tulimme hotellille, ja suoraan illalliselle. Lounaalla jälkiruokina oli vain hedelmiä, mutta illalla kakkuja, suuri valikoima.

Iltaisin hotellin  ulkotiloissa on elävää musiikkia.

Uima-allas illalla.

Aamulla aikaisin aamupalalle.Aamiainen tuolla oli kyllä paras vuosiin: täällä on hotelleissa tosi runsaat aamiaiset, mutta tuolla se oli erityisen runsas ja herkullinen. Ja oli graavilohta ja hyvää tummaa leipää.😋

Aamiaisella istuin samassa pöydässä ukrainalaisten/venäläisten kanssa, ja tutustuin paremmin niin sympaattiseen  Tanjaan, jonka oli tarkoitus  olla huonekaverini .

Hotellia vastapäätä on kylpylä, jossa kuumia lähteitä. Hotellin asiakkailla on sinne vapaa pääsy, ja kävin pikaisesti katsomassa mutta en uimassa koska ei ollut uimapukua mukana. Muutenkin minulle mieluummin kylmiä kuin kuumia lähteitä ..

Kotiinlähtöön oli vielä aikaa, ja tuttu bussimne oli viemässä halukkaita lähellä  olevan Meir Baal HaNessin-haudalle .Rabbi Meir oli ajanlaskun ensimmäisellä vuosisadalla  elänyt viisas tietäjä, ,tannaiitteihin kuuluva, joka on oletettavasti haudattu tuonne. Ennen hauta-aluetta markkina-alue jossa myynnissä kaikenlaista mm.uskonnollista krääsää . Rabbi Meir oli kuulemma  ihmeiden tekijä, ja hänen hauta-alueensa on suosittu vierailu/rukouspaikka osalle uskovaisista.

Sisäpuolella oli hienot kattokruunut .

Kurkistus tänne .

Hienot kattokruunut sielläkin.

Tulimme pyhälle paikalle bussilla, mutta halusin lähteä takaisin hotellille ennen muita, ja sanoin kuljettajalle että kävelen takaisin.. Tiberiaksen alue on tosi kuuma kesällä, ja vaikka matka takaisin hotellille ei ollut pitkä, (hieman yli 3000 askelta) niin 35 asteen kuumuus tuntui...

Hieman ennen lähtöä huomasin että hotellin  yhteydessä on pieni sitrustarha.🍋🍊🍋🍊

Oli vaikka mitä  sitruksia,mutta kaikki tietysti raakileita tähän aikaan vuodesta.

Paljon sitä ehtikin vuorokauden aikana,ja toivottavasti jatkossakin tällainen pieni irtiotto.