Muutama päivä sitten näin television uutislähetyksessä jutun Tel Avivin keskustassa sijaitsevasta 2 vanhasta talosta, jotka pian puretaan, ja jotka toimivat pop-up-museona 10 päivän ajan, ennen purkamista. Oli ihan pakko mennä katsomaan tuota ainutlaatuista museota, ennenkuin se häviää kokonaan. Eilen kävin museokierroksella.
Tässä talot joita kohta ei enää ole. Kaksi toisiinsa kiinni rakennettua taloa, molemmissa 4 kerrosta ja 24 asuntoa yhteensä. 150 taiteilijaa saivat luoda taidetta asuntojen huoneisiin, keittiöihin, vessoihin ja kylpyhuoneisiin. Kun nämä talot puretaan, niiden tilalle rakennetaan 2 uutta , korkeaa taloa, ja näissä taloissa asuneet ihmiset saavat uuden asunnon uudesta talosta, ilman että joutuvat siitä maksamaan. Hyvä tilanne sekä asunnonomistajille että rakennuttajalle, joka myy ne asunnot jotka eivät mene entisille asunnonomistajille. Viereiset talot ovat aika samanlaisia, 50-60 luvun taloja, joten ehkä nekin joku päivä puretaan uuden alta.
Illalla jonot tuonne olivat kuulemma tosi pitkät, mutta en ollut varautunut siihen että myös aamulla olisi pitkä jono. Ja se oli hurjan pitkä! Odotin jonossa puoli tuntia, ja jono liikkui tosi hitaasti sillä vain tietty määrä ihmisiä päästettiin kerralla sisälle, ja kaikkien koronapassit tarkistettiin myös. Eilen oli tosi lämmin päivä, ja aurinko paahtoi välillä tosi kuumasti, mikä teki odottamisesta vähemmän miellyttävää, mutta loppujen lopuksi odottaminen kannatti. Sisäänkäynnissä jaettiin esite, jossa oli jokaisen huoneen luoneen taiteiljan nimi. Ensimmäisen kuvan huone taisi olla ihan ensimmäisessä asunnossa talossa nro 11. Tässä tulee nyt iso määrä kuvia, mutta haluan ne tänne talteen.
Tästä huoneesta tuli Van Gogh mieleen. Huoneen loi taiteilija nimeltä Ana Kogan, joka tekee seinämaalauksia. Istuin hetken tuolilla, ja tuntui kuin olisin maalauksessa.
Sininen keittiö. Oli muuten mielenkiintoista nähdä asuntojen keittiöt, vaikka ne eivät enää olletkaan siinä asussa missä olivat vielä joitakin viikkoja sitten kun ihmiset vielä asuivat näissä asunnoissa.
Käytävän päässä oli mustavalkoiseksi muokattu keittiö.
Toinen mustavalkoinen keittiö.
Tässä mustavalkoisessa keittiössä oli muutama mielenkiintoiseksi maalattu esine, kuten tämä. Myöhemmin kun katsoin kuvaa, mietin että onkohan tämä kuulunut ennen duunausta mahdollisesti johonkin vessaan tai vastaavaan.....
Huoneen kaikki pinnat maalattu
Yhden huoneen seinillä oli erivärisiä pienistä esineistä ja leluista muodostettuja asetelmia. Tässä punainen asetelma.
Muutamassa huoneessa oli maksettu mainos, ja tässä Yango Delin, eli ruokalähettipalvelun huone. Camparilla ja Tanqueray Ginillä oli myös huone, ja etenkin joku taiteilija oli luonut Tanqueraylle upean vihreän huoneen, mutta kuva ei onnistunut.
Ihastuin tähän keltaiseen keittiöön, jossa oli sitruunaa kaikessa muodossa, ja hyllyt täynnä oikeita sitruunoita. Myös vasemmalla oleva seinä, joka ei tässä näy, oli sitruuna-aiheinen. Sitruunakeittiön oli luonut Rotem Nadya Barkai, jonka Instagramissa upeita luomuksia.
Tämä oli yksi pysäyttävimmistä töistä tuolla. Tässä valokuvaaja ja videotaiteilija Michael Liani oli luonut yhdessä floristin kanssa teoksen joka yhdisti valokuvaa (Liani kuvannut 2 ystäväänsä tähän) , kasveja ja ääntä.
Molempien talojen viimeiset kerrokset yhdistävät seinät oli poistettu, ja sieltä löysin tämän viimeiseksi kuvaamani kohteen, jossa Bendaaart-nimimerkin 3D-töitä. Tuntuu oudolta että viikon kuluttua maalattuja seiniä ei enää ole , eikä kohta näitä talojakaan. Tuolla kiertäessä tuli muutama kerta mieleen että olisi mielenkiintoista tietää kuka asui tietyissä asunnoissa. Tämä oli todella mielenkiintoinen ja inspiroiva taidetapahtuma .
Hyvää Runebergin päivää huomenna. Päivä on myös se päivä jolloin tämä blogi täyttää 13 vuotta:)
