Design-retki

Asuinkaupunkini Holon on brändännyt itsensä paitsi lasten kaupungiksi niin myös tämän maan Design-kaupungiksi, ja  täällähän onkin paljon puhuttu ja kehuttu Design-museo,jonka olen aiemmin esitellyt täällä. Museon lisäksi kaupungissa on myös (ihan museon lähellä) Holonin teknologinen instituutti,josta myös valmistuu tulevaisuuden suunnittelijoita ,ja retken aikana selvisi,että tuota suunnittelua haluttaisiin iskostaa lasten päihin jo heti lastentarhasta alkaen...

Jännä penkki,jonka eri osat yhdistetään köydellä

Holonin design-kausi alkoi taas viikko sitten, ja se lähti käyntiin 7 uudella näyttelyllä ja nyt viikonloppuna kaupunki järjesti design-kierroksia. Ilmoittauduin mukaan jo elokuussa,ja sain joku aika sitten viestin siitä että mahdun perjantain kierrokseen.  Klo 10 aamulla oli kokoontuminen museon aukiolla.Design-museossa on tällä hetkellä 2 näyttelyä.

Näyttelyn nimi on "Gatherings-from domestic craft to contemporary process" ja se koostuu kahdesta osasta. Ensin kävimme katselemassa näyttelyn ensimmäistä osaa ,joka koostuu  tunnetun japanilaisen Issey Miyaken   132. 5-kokoelmaan kuuluvista töistä.Tuon kokoelman vaatteet on valmistetty kierrätysmateriaaleista ja vaatteet tuovat mieleen origamit..Tämä on ensimmäinen kerta kun Miyaken vaatteita on esitelty museossa. Näyttelyn on koonnut tunnettu hollantilainen trendiennustaja Li Edelkoort.

Oli tuuri,että pääsin tälle kaupungin järjestämälle kierrokselle,sillä meitä oli museossa opastamassa itse museon pääkuraattori,joka hyvin  innostuneena ja asiantuntevasti kertoili näyttelystä.

Yläkerran salissa oli näyttelyn toinen osa,joka koostui eri tekniikoilla toteutetuista lampuista ja istuimista.Etenkin lamput olivat sellaisia,että olisin heti voinut ottaa yhden olohuoneeseeni.....

Siinä oli lamppuja kerrakseen.Näitä lamppuja ympäröi kudottu materiaali.

Design-museosta siirryimme bussilla Digitaalitaiteen keskukseen,joka sijaitsee Holonin huonomaineisimmassa kaupunginosassa,entisessä lukiossa,joka jäi tyhjilleen muutama vuosi sitten,jonka jälkeen digitaalisen taiteen keskus sai uudet tilat.Siellä en kuvannut muuta kuin ylimmän kerroksen näyttelyn pari työtä,jotka on tehnyt kaupunginosasta kotoisin oleva taiteilija Becky Mayner. Työt näyttivät kaukaa maalatuilta,mutta ne koostuivat lukuista pienistä paperipaloista eli nämä ovat kollaasitöitä,ja tosi taitavia sellaisia..Mayner dokumentoi entistä asuinaluettaan,käyttäen apunaan paperia ja liimaa.

Toinen Maynerin työ,.joka alkaa aina valokuvalla;sitten tulee paperin ja liiman vuoro;osa kerroksista poistetaan ja näin luodaan kolmiulotteinen kuva.

Digitaalitaiteen keskusksesta bussi vei meidän viimeiseen vierailupaikkaan,eli kaupungin maatilan galleriaan,joka on kävelyetäisyydellä kodistani. Galleriassa on tällä hetkellä näyttely valkoisista paidoista eikä se suoraan sanoen kauheasti kiinnostanut.....

Mutta gallerian ympäristö  kiinnosti sitäkin enemmän...Yleensä käyn katsomassa jonkun näyttelyn talvisin,kun gallerian ympäristö on runsaan vihreää,mutta huomasin että näin lämpimänä ja kuivanakin aikana tuolta löytyy kaikenlaista mielenkiintoista,kuten kaktusviikunoita.

Tai ficus obliqua ,jolla oli kauniin keltaiset hedelmät.

En ollut varma,voiko noita hedelmiä syödä,joten tyydyin poimimaan vain guavahedelmiä ja manteleita suoraan puista .