Luonnontieteellisessä museossa

Olin jo pitkään seurannut Tel Avivin luonnontieteellisen museon  rakennusprojektin etenemistä, ja odotellut sen avaamista.  Joten kuin toukokuussa luin että museo avataan heinäkuun alussa koeluentoisesti, ja että sinne otetaan alussa rajoitettu määrä  ihmisiä, jotka ovat ostaneet liput ennakkoon, tilasin minäkin lippuni tuonne. Avajaispäivänä olin ensimmäisessä ryhmässä joka pääsi uunituoreeseen museoon.

Museon piti avautua jo aikaisemmin, mutta kuten yleensä täälläpäin,  projektit venyvät.  Museon oikealta  puolelta pääsee kasvitieteelliseen puutarhaan  ,  jossa kävin viime vuonna  kun kasvit olivat parhaimmillaan. Museo on Tel Avivin yliopiston kampusalueella,  ja onkin osa sitä  sillä museo sisältää myös  yliopiston luonnontieteellisen tutkismus-sekä koulutuskeskuksen.  Museo on myös  Israelin suurin  ja aktiivisin  asiakirja-ja tiedekeskus, jossa keskitytään biologisen monimuotoisuuden tutkimukseen, ja sen sovelluksiin, kuten luonnonsuojeluun,  ympäristösuojeluun ja maatalouteen liittyviin tutkimuksiin. Museoon on arkistoitu  yliopiston 5.5 miljoonan näytteen  kokoelma ,  joka on sekä paikallisten ja ulkomaalaisten tutkijoiden käytössä.  Rakennus tuo mieleen  Nooan arkin....Tel Avivin luonnontieteellinen museo on Lähi-Idän suurin .

Ensimmäisen ryhmän odottaessa  sisäänpääsyä museon johtaja tuli ensin toivottamaan meidät tervetulleiksi museoon, ja sanoi ovien pian avautuvan. Tämä oli jännittävä päivä myös museon henkilökunnalle,  sillä sinne saapuivat ensimmäiset vierailijat.  Museossa on 5 kerrosta, joista ylin on pyhitetty ihmisen evoluutiolle. Tuo puoli on ihan tarkoituksella  laitettu ylimpään kerrokseen  sillä ortodoksijuutalaisethan eivät usko evoluutioon vaan Aatamin ja Eevan tarinaan....  Ylimmän kerroksen voi siis helposti jättää huomioimatta....  Minä olisin halunnut nähdä  sen, mutta se olikin vielä pystyttämisvaiheessa.  Nyt koeaikana myös museon  kahvila ja kauppa ovat vielä avaamatta. Tässä aulassa hienointa oli  kattorajaan ripustetut linnut.    

Museon käytävää ylös mennessä näkyi useita "ikkunoita "  joissa oli eri tyyppisten alueiden  eläimistöä.  Tässä erämään hiekkakettu.

Nykyajan museoiden interaktiivisuus on hyvä juttu,  ja näiden taulujen avulla sai sormella painamalla helposti tietoa kaikesta  kolmella kielellä:  hepreaksi, englanniksi ja arabiaksi. Minua harmitti etten ollut ottanut kameraani mukaan, sillä keinovalossa ei puhelimen kameralla oikein onnistu saamaan hyviä kuvia.

Nelijuovarottaäärme on alueen suurin käärme :ei myrkyllinen mutta se kuristaa saaliinsa, (ei ihmisiä onneksi...)

Tämä oli mielenkiintoista: lintua painamalla ilmestyi linnusta tiedot, (joka lintu erilainen) ja sen talvehtimisreitistä.  Talvehtivat linnuthan pysähtyvät täällä matkalla Afrikkaan ja sieltä takaisin .

Myös tämä oli mielenkiintoinen:  Siinä näkyy Israelin alue, ja   sivuilla oli monta kohtaa joihin laitettiin käsi, ja kartta muuttui sen mukaan mitä painoi. Esim.  miten luonto on hävinnyt rakentamisen tieltä jne.  Paljon oli panostettu siihen miten luontoa on tuhoutunut vuosikymmenten aikana.  Kun 90 % Israelin lammikoista on tuhoutunut, ovat niissä asustaneet eläimet  kuolemaisillaan sukupuuttoon kuten erilaiset sammakkolajit.  Samalla on tullut vieraslajeja   kuten tiikerihyttysiä ja muita epämieluisia asukkeja.  Viimeisen 20 vuoden aikana Välimeren kalakanta on vähentynyt 40 %  ,  ja  30 vuoden aikana värikkäät korallit ovat muuttuneet valkoisiksi.  

Erämaan akaasiapuun merkitys  ympäristölle on suuri;  se on siellä elämän puu. Mietin tuolla että kierros tässä museossa on niin opettavaista lapsille: täällä voi oppia enemmän kuin oppikirjoista.  Jatkossa museossa järjestetäänkin workshoppeja esim. koululaisryhmille.  Koska lapset ovat kesälomalla oli tuolla aika paljon lapsia.

Joskus täällä oli leijonia ja suuria karhuja, mutta ei ole enään..

Täkäläinen siili. Tässä kodin viereisessä puistossa oli vielä viime vuonna siilejä, mutta en ole nähnyt niitä enään; ja syynä voi olla kadun toisella puolella oleva megarakennusprojekti.

Vesistöalueen eläimiä.

Ylhäältä näkyy hyvin aulaan. Pistin merkille että joka kerroksessa oli samassa kohtaa WC-tilat, tärkeä huomiointi;D

Ylempänä oli tyhjä alue,  ja sen edessä iso terassialue,  jossa toistaiseksi vasta muutamia pöytäryhmiä ja auringonvarjoja.  Olin kuulevani että tämä olisi tulevan kahvilan terassi.

Terassilta on hyvät näkymät alas kaupunkiin, sillä museo sijaitsee kukkula-alueella. Vihreä alue on osa kasvitieteellistä puutarhaa,  jonne ei ole sisäänpääsymaksua. Aivan lähellä on myös eläintieteellinen puisto, joka on maksullinen.

Lisko

Ylempänä olivat myös tutkijoiden alueet, jotka näkyivät lasiseinän kautta.

Sitten olikin jo aika mennä alimpaan kerrokseen, jossa sijaitsivat hyönteiset.

En tiennyt että nämä Madagaskarin sihisevät torakat olivat eläviä, kunnes  näin niiden liikkuvan. Huiiii, kamalia! Onneksi olivat lasin takana. Sihisevät torakat voivat kasvaa jopa 7,6 sentin pituisiksi, ja kuulemma Madagaskarilla jotkut pitävät näitä lemmikkeinä.....

Jäinkin ötököiden osastolle pidemmän aikaa ,  sillä huomasin että iso osa osaston asukeista olikin eläviä, ja erilaisten  sirkkalajikkeiden seuraaminen olikin mielenkiintoista:)  Oli kyllä mielenkiintoinen kierros ,  ja tähän museoon pitää ehdottomasti tulla uudestaan sitten kun kaikki on valmista. Tämä oli kyllä hienoin  luonnontieteellinen museo missä olen käynyt,  ja tähän mennessä olen käynyt 3 sellaisessa: täällä,  Helsingissä sekä  Venezuelan Caracasissa.