Merellä

Yksi asia mitä kaipaan Helsingistä on meri, tai oikeastaan se  miten helposti voi mennä  merelle. Olen kasvanut meren äärellä Helsingissä ,  ja myöhemmin myös asunut meren äärellä.  ja kun täällä ei ole saaria,   niin merelle ei ole yhtä helppo päästä kuin  Helsingissä. Välimeri on aivan ihana, mutta ellei ole venettä niin harvoin pääsee merelle. Olen täällä asunut parinsadan metrin päästä Välimeren rannoilta; silloin kun asuin täällä ensimmäistä kertaa.

Eksälle meri on tärkeä: hän sukeltaa, hänellä on kipparin lupakirja, ja  on omistanut  vesiskootterin (toissa vuonna kävin sen kyydissä Genetsaretin järvellä) . Nyt hän omistaa osan pikamoottoriveneestä,  joka on parkkeerattu Herzlian kaupungin venesatamaan.  Eksä on muutamia kertoja kysynyt tulenko kyytiin,  mutta vasta tänään menin sitten veneen kyytiin.  Matkustimme  bussilla Herzlian venesatamaan.

Herzlian venesatama on Israelin suurin venesatama, ja veneitä siellä on pienistä suuriin.

Purjeveneitä. Tuossa taustalla näkyvät rakennukset, kalliine asuintoineen,  jotka rakennettiin liian lähelle meriviivaa...

Ja sitten merelle...

Tel Avivin rantaviivaa. Hieman harmittelin etten ottanut  kameraa mukaan, mutta toisaalta, kovassa vauhdissa  se olisi voinut pudota mereen.  Jossain kohdassa pysähdyimme , ja eksä sekä yksi 3 muusta matkustajasta  hyppäsivät mereen uimaan.

Tel Avivin merisatamassa meidän on tarkoitus poimia mukaan vielä yksi matkustaja.  Hiltonin edessä on lainelautailijoita, mutta tässä vaiheessa  meri oli vielä aika tyyni.

Tel Avivin venesatamassa olemme vain sen verran aikaa että saamme matkustajan kyytiimme.

Jatkamme kohti Jaffan satamaa ,  ja sen edustalla on tämä pieni majakantapainen rakennus.

Lähestymme Jaffan satamaa.

Jaffan satamassa  käymme kahvilla. Jaffan sataman sanotaan olevan yksi maailman vanhimmista satamoista. 

Jaffan satama on pieni mutta viehättävä.

Jaffan satamasta matkaamme kohti lähtösatamaa. Paluumatkalla tuuli oli voimistunut,  ja kun ajoimme vastatuuleen,  vettä tuli laiteiden yli,  ja kastuin kunnolla...