Vaisu Purim-juhla tällä kertaa

Welcome to Tel Aviv luki tämän  toimistotalon seinällä  Tel Avivin satamassa pari viikkoa sitten. Tämä ei enään päde,  sillä täällä Israelissa otettiin tällä viikolla kaikista järeimmät rajoitukset  Kiinan jälkeen. Minusta ne ovat tuntuneet tosi rajuilta , liikaakin, mutta ehkä täällä ei haluta että  tapahtuisi kuin Italiassa.  Huomisesta lähtien tänne ei tule enään ulkomaalaisia lentoja, toistaiseksi.   Finnairkin peruutti kaikki maalis-huhtikuun lennot.   Kaikki tänne tulevat olisivat joutuneet suoraan karanteeniin, joten ei ollut mitään järkeä lentää tänne. Niin ,  ja korona-tapauksia täällä Israelissa on toistaiseksi 82  eikä yhtään kuollutta, ja täällä asuu  yli 9 miljoonaa ihmistä tällä hetkellä. No ainakin öisin ei nyt tarvitse jonkun aikaa kuunnella yläpuolella lentäviä lentokoneita. Auttavatkohan nämä toimenpiteet... Kuinka kauan joudumme täällä kärsimään näistä rajoituksista....Jo tänään näin suljetun hotellin, ja luin suositun ravintolan pistäneen lapun luukulle. Kuolinisku turismille  vaikuttaa niin moneen alaan täällä.

Ja busseissa ei enään saa tulla etuovesta,  kuljettajan kohdalla,  ja kuljettaja on eristetty muista näin.  No...

Eilen Purim-päivänä lähdin kaupungille, ja päätin ottaa kameran mukaan, sillä halusin kuvata naamioituneita ihmisiä. Bussissa huomasin ettei minulla ollutkaan kangaskassiani johon olin laittanut kamerani.  Oli kaikenlaista hässäkkää aamulla enkä kunnolla muistanut miten oli käynyt kassini kanssa,  ja ajattelin että se oli ehkä jäänyt kotiin. Mutta kun paljon myöhemmin tulin kotiin, siellä ei ollut kassia eikä kameraa, ja silloin tajusin että olin jättänyt sen bussipysäkille. Bussin nimittäin tuli liian ajoissa, ja juttelin yhden tutun kanssa, ja juoksin bussiin, niin että kassi jäi pysäkin penkille.  Kävin laittamassa lapun bussipysäkille, ja  viestin asuinalueeni Face-ryhmään, mutta selvää  että kameraa ei enään löydy. Voi itku..ja etenkin ne tärkeät kuvat siellä jotka olivat vain kamerassa...Mutta ei voi mitään.  Normaalisti Purim-päivänä on tosi railakas ja iloinen tunnelma, mutta nyt oli aika vaisu tunnelma, eikä naamioituneita ihmisiäkään näkynyt niin paljon.  Kaikki suuret tapahtumat oli muutenkin peruttu.

Mutta sitten näin jotain upeaa.

Aivan mielettömät asut tällä perheellä, ja  perheen äiti oli itse valmistanut nämä asut.

Perheen  tytär edusti hieman eri tyyliä, mutta hieno oli hänenkin asunsa.

Sitten näin tutun vaatekaupan ukkelin. Olen ennenkin kuvannut hänet tänne Purim-päivänä,  ja kerran hän oli naamioitunut aika hassuksi naiseksi;D Hän kertoi liimanneensa koristeet tavalliseen valkoiseen T-paitaan.

Kävelin kohti bussipysäkkiäni,  mutta huomasin että keskustan ihanassa Gan Meir-puistossa oli joku tapahtuma. Tämä oli eilen aamulla kun vielä  sai pitää maksimum 5000 ihmisen tapahtumia. Illalla tuo luku putosi 2000 ihmiseen, ja juuri äsken luin että nyt ei saa olla kuin maksimum 100 henkilön tapahtumia! Se tarkoittaa ettei missään saa olla samalla hetkellä enemmän kuin 100 ihmistä. Miltä kaikki tämä kuulostaa teille? Kuten kirjoitin tuolla alussa, täällä on vain 82 sairastunutta mikä on koko väestöstä tosi pikkuruinen osa.  Tuntuu että joka päivä  tulee lisää rajoituksia mutta silti joka päivä on muutama sairastunut lisää, mutta kaikki sairastuneet ovat joko olleet ulkomailla tai olleet tekemisissä  ulkomailta palanneen kanssa. Myös karanteenissa olevia aletaan valvoa että he noudattavat karanteenia.  Rajut toimenpiteet auttoivat vähentämään  koronan leviämistä Kiinassa, mutta entä täällä?  Minusta edelleenkin taloudelliset menetykset voivat olla vielä vaarallisempia kuin korona täällä.

Puistoon oli rakennettu kaikenlaisia juttuja, joihin jonotettiin.Näytti siltä että ne oli tehty kierrätysmateriaaleista. 

Ihmisiä ei todellakaan ollut paljon. Normaalisti tällaisessa tapahtumassa olisi ollut täyttä, etenkin aurinkoisena, lämpimänä päivänä.

Ihana nalleperhe puistossa.  Sain tietää että  tapahtuma liittyi puiston reunalla sijaitsevan LGBT-keskuksen kymmenvuotisjuhliin. 

Mitenköhän tuo 100 ihmisen rajoitus oikein lasketaan...Jos tulen vaikka tänne puistoon, onko siellä joku stopperin kanssa vahtimassa ettei ole yli 100 ihmistä.

Puiston ihana ekolampi. Kun poikani oli pieni ja asuimme täällä ihan puiston vieressä,  tulimme usein katsomaan lammessa asuvia sammakoita .  Puisto on sen jälkeen laitettu uuteen kuntoon,  eikä lammessa enään ole sammakoita vaan koikarppeja.

Epänormaalin väljää...

DJ piti huolen musiikista.

Näistä kaikista rajoituksista tulee surullinen olo,  sillä se rajoittaa normaalia elämää monelle. Mutta jos auttaa koronan estämisessä niin kai on silloin oikeutettua rajoittaa niin paljon ihmisten elämää...

Pahuksen korona

Sitruunapuu, jonka istutti entinen asukas. Puu oli surkean näköinen, ja muutama kk. sitten leikkasin pois
kuolleita oksia  ym. Nyt puussa on sitruunankukkia ja paljon uusia lehtiä:)

Niin pahuksen korona tosiaankin.  Ylihuomenna piti olla vuotuinen Purim-kulkue , jota oli valmisteltu lähes koko vuoden, ja johon oli panostettu niin paljon, mutta kiitos koronan, se peruutettiin. Tuo paraatikulkuehan on enemmään lasten paraatikulkue, ja voin kuvitella monilta tuli itku,  etenkin sellaisilta jotka olivat harjoitelleet pitkään tanssiesityksiä, jotka ovat osa paraatia. Minuakin harmitti, mutta ei sille voi mitään. Täällä Israelissa otettiin viime viikon puolella tosi suuret rajoitukset,  jotta korona ei leviäisi. Ehkä liioitellun suuret rajoitukset, mutta ainoa tapa kai varmistaa ettei viirus leviä on asettaa rajoituksia.  Monista Euroopan maista jossa koronaan sairastuneiden osuus on suuri,  joutuisivat heti  karanteeniin tänne tullessaan, joten  monet lentoyhtiöt peruuttivat toistaiseksi lentojaan tänne, millä on katastrofaalinen vaikutus turismiin,  juuri kun sesongin pitäisi alkaa.Mutta yöllä on hiljaisempaa, sillä  vain muutama lentokone lentää nyt asuinalueeni yli....

Viime viikolla avattiin monta naamioasujen  pop-up-liikettä torin läheiselle pääkadulle,  

Tänään oli se päivä, jolloin lapset tulevat kouluun naamioasuissaan.  Tulin aikaisin kotiin  ja vein Bambin pisulle tuttuun paikkaan, joka on vastapäätä koulua.  Aamulla näin bussissa monta teiniä tosi mahtavissa asuissa, mutta en kuvannut heitä.

Kaiuttimet pauhasivat, ja pikku koululaisille oli järjestty kivaa ohjelmaa.

Tässä oli hauska asu, etenkin takaapäin;D

Voin kuvitella että on kivaa mennä kouluun naamioasuissa, ja katsoa mitä muilla on päällä.

Olikohan tämä prinsessa koulun ulkopuolella joku opettajista, tai ehkä jonkun  äiti.  

 Purimina on tapana antaa ruokalahjoja, ja jos ei niitä tee itse, kaupoista löytyy erilaisia valmiita pakkauksia. Minulla muuten alkoi eilen nuha, mutta ei mitään kuumetta tai kipuja, vain nuhaa ja aivastamista, joten koronaa tämä ei ole;D

Kaunista maaliskuuta

Kauriit HaYarkon-puistossa

Hei pitkästä aikaa.   Huomasin juuri etten ole postannut tänne kahteen viikkoon, mikä  on harvinaista, mutta olen ollut tosi kiireinen yhden työn kanssa jota olen tehnyt vuoden alusta lähtien. Nyt olen saanut homman lähes valmiiksi , mikä helpotus:)  Viime viikon alussa oli kuitenkin ihan pakko päästä Tel Avivin keskuspuistoon, jossa  taisin käydä viimeksi viime keväänä.   Bussi kotini vierestä pysähtyy ihan puiston viereen.

Viime vierailuni jälkeen siihen kohtaan mistä yleensä tulen puistoon,  oli tullut tällainen SkyTown-seikkailupuisto.  Tästä hieman eteenpäin on pieni eläinpuisto, jonka bambeja ja strutseja olen kuvannut aiemminkin tänne. Ylimmän kuvan kauriit olivat siellä , mutta niitä oli vähemmän kuin aikaisemmin.

Ja se kauriita vahtiva ärsyttävä emu oli taas häiritsemässä kun yritin kuvata suloisia kauriita.Mutta sainpas kun sainkin yhden kuvan niistä, emusta huolimatta:)

Vastapäisessä osassa, missä ennen oli strutseja,  oli nyt ankkoja, kanoja , kalkkunoita ja tämä  riikinkukko.Ihmettelin minne strutsit olivat hävinneet.

Puisto on niin ihanan vihreä tähän aikaan vuodesta. Ja aamuisin näkee aina hölkkääjiä.Tässä kokonainen ryhmä hölkkääjiä. Ehkä olivat harjoittelemassa Samsung-maratonia varten,  joka juostiin viime perjantaina.

Menin tuttua pikku polkua pitkin 7 Myllyn alueelle, josta yleensä kävelen joen toiselle puolelle. Joki jakaa puiston kahtia.  Mutta alue olkin suljettu sinä päivänä.  Ja sitten näin sakaalin.  Näitä sakaalejahan on tuolla puistossa, mutta niistä ei ole mitään vaaraa,  ja ne pelkäävät ihmisiä. Nyt kun tuo paikka oli suljettu sakaali uskalsi olla siellä.  Jos ei tietäisi että on sakaali luulisi että on koira.

Koska 7 Myllyn alue oli kiinni,  jouduin kävelemään takaisin mistä aloitin , ja sitten toista kohtaa pitkin , kunnes tulin tälle sillalle,  jonka kautta pääsin toiselle puolelle.  Olin ottanut mukaani pussin villivihanneksia varten, mutta kiiltomalvoissa oli itikoiden syömiä reikiä, eikä villisinappia vielä näkynyt.

Tuo kuumailmapallo on aina tuolla.

Ja ainahan aamuisin puistossa törmää koiran ulkoiluttajiin...Näistä kuvista muuten huomaan että on todellakin aika hankkia uusi puhelin:  akku tyhjenee jo tosi nopeasti, puhelin jumittuu aina välillä, eivätkä kuvat enään ole tarkkoja kuten aikaisemmin.

Sitten näinkin ne "hävinneet " kauriit ja strutsit: ne oli siirretty uusittuun eläinnurkkaukseen toiselle puolelle puistoa. Tässä on Nubianvuohi , ja uroksella on hurjan kokoiset sarvet kokoon nähden. 

Huomenna täällä on taas vaalit, jo 3. kerran vuoden aikana!! Ihan sairasta, ja sellaista mitä kuvittelisi tapahtuvan jossain banaanivaltiossa.  Kun on pääministeri joka ei millään halua luovuttaa paikkaansa pois niin on näin...  Ja todennäköisesti saakin sen pitää:(

IMTM matkamessuilla 2020

Yksi Eilatin elävistä patsaista

Tällä viikolla  Tel Avivissa oli taas vuotuiset matkamessut,  eli IMTM.  Olin taas saanut kutsun tuonne ensimmäisen päivän aamupäivälle, joka oli pyhitetty  ammattilaisille, ja niin minä entinen ammattilainen  suuntasin tuonne , kuvitellen että että ihmisiä ei ollut liikaa. Mutta kun tulin messurakennuksen aulaan, missä piti rekisteröityä ja saada nimitagi,   siellä olikin sadoittain ihmisiä.Onneksi olin etukäteen rekisteröitynyt,  joten aika nopeasti sain kuitenkin tagini, ja aloitin kierroksen.

Tämä hurja otus pelästytti ennen messukeskuksen aulaa;D

IMTM on Välimeren maitten matkamessu&konferenssitapahtuma, ja Välimeren mailla onkin aina suurimmat osastot näillä messuilla. Sen lisäksi on paljon muita maita esillä,  lentoyhtiöitä ja paikallisia kaupunkeja ja matkailuyrityksiä.   Eilat oli tällä kertaa tosi näkyvästi esille, elävien patsaiden muodossa.

Tästä ei uskoisi että kuvassa on elävä patsas...Tuo nainen oli maalattu niin että häntä ei kuvassa lainkaan huomaa erilliseksi , eläväksi hahmoksi. Tämä olikin Ashdodin kaupungin elevä patsas, tai elävä taideteos...

Onkohan tämä joku rapu....

Elävä kahvilapöytä.

Taisin kuvata kaikki elävät patsaat..,

Pirteä patsas.

Elävä patsas mutta ei elävää musiikkia...

Tämä mukava palestiinalainen keittiömestari edusti työpaikkaansa Notre Dam-hotellia, joka sijaitsee  Jerusalemissa,  En ole koskaan käynyt  katsomassa hotellia, mutta upean rakennuksen olen nähnyt montakin kertaa, ja joka kerta  ihailen sitä. Vatikaanille kuuluva rakennus rakennettiin 1800-luvun lopussa , ja on tosi vaikuttavan näköinen ulkopuolelta. (kuvat linkin takana).

Sitten näinkin tutun kasvon. Tässä on Noi, puoleksi japanilainen ja puoleksi israelilainen,  äitinsä kanssa. 2 vuotta sitten kun ystäväni Mary oli täällä viimeistä kertaa,  kävimme illallisella Noin isän Carloksen luona, ja kirjoitin siitä täällä.  Kirjoitin aika monta  vastausta minulle annettuun lomakkeeseen, ja sain sitä vastaan pienen matcha-teellä  maustetun KitKat-vohvelin, jota Noi tässä esittelee. Niin, ja maistoin sakea ensimmäistä kertaa.

Viehättävät neidot Taiwanista.

Ja mies Romaniasta.

Sitten tulin Ruotsin pienelle osastolle. Siellä sai osallistua arvontaan , jossa palkintona oli matka Astrid Lindgren-huvipuistoon Vimmersbyssä. Unohdin kysyä kuuluvatko matkat Ruotsiin palkintoon,mutta en voittanut joten ei väliä.   Ruotsilla on aina tuolla osasto mutta miksi ei Suomella.....Tämän jälkeen olikin niin tukahduttavan  paljon ihmisiä, että  ei ollut enään kivaa olla tuolla. Kävin vain nopeasti Tel Avivin osastolla,  saamassa vastauksia kysymyksiini, jotka tarvitsin erääseen tilausjuttuun jota nyt kirjoitan.   Matkamessut ovat kyllä niin kiva tapahtuma, joka vuosi, ja täällä matkamessuille ei ole pääsymaksua mikä on kiva juttu:)

Silta

Tänä aamuna olin tosi tyytyväinen kun muutaman kirkkaan ja aurinkoisen ja lämpimänkin päivän jälkeen  satoi , ja oli hieman viileämpää. Tänne on luvattu viileämpi viikonloppu, mutta katselin pari viikkoa eteenpäin, ja  jo ensi viikon loppupuolella  asteet kipuavat yli 20 asteen , eivätkä enään mene päiväsaikaan täällä sen alle, joten lyhyen lyhyt talvi  on tosiaankin loppumaisillaan,  Olen täällä kertonut ad nauseam kuinka paljon enemmän pidän viileämmästä säästä täällä.  

Viime viikon eräänä aurinkoisena päivänä  kävimme kolumbialaisen ystäväni Glorian kanssa katsomassa uutta siltaa,  jonka kautta pääsee kaupungin itäpuolelle, jonka monikaistainen moottoritie erottaa tästä kohtaa Montefiore nimisestä kaupunginosasta. Tämän osan asukkaat ovat joutuneet kiertämään kaukaa päästäkseen toiselle puolelle tähän asti, ja vanhempi silta on autoilijoille ja jalankulkijoille. Kun siltaa rakennettiin ultrauskovaiset pitivät kamalaa meteliä,  koska siltatyöt  tehtiin  sapattipäivinä , sillä arkena vilkkaan moottoritien sulkeminen ei ollut mahdollista. Onneksi silta lopulta valmistui, ja uusi silta on upea.

Uusi silta on jalankulkijoille ja  pyöräilijöille, ja  molemmat osat oli hyvin erotettu toisistaan. Tosi kiva oli tuo puiden dekki jalankulkijoille. Tämä silta muuten helpottaa omaa matkaani kun menen esim. mammografiaan (pian taas edessä.,..) . Kivasti oli laitettu myös isoja kiviä istumista varten.

Näkymä toiselta suunnalta.

Ei hullumpi silta.

Huomasimme että silta on myös hyvä näköalapaikka:)  Suoraan edessä näkyy autoille tarkoitettu silta ja se leveä moottoritie.

Kuluneella viikolla kävin myös labrakokeissa sairaskassani klinikalla,  ja  labran alueella oli kiva nurkkaus pienille.  Viime vuonna  omalääkärini lähti pois,  enkä ole enään löytänyt  uutta yhtä ihanaa lääkäriä.  Ihana lääkärini antoi suurinpiirtein kaiken mitä pyysin, eli labrakokeet pari kertaa vuodessa. Koska olen riskiryhmässä,  olen ehkä hitusen verran luulosairas;D ja  kun kävin labrakokeissa pari kertaa vuodessa tiesin että olen ok. Uusi lääkärini ei ole erityisen ihana,  ja  ei suostu antamaan lähetettä labraan kuin kerran vuodessa...

Eräänä iltapäivänä tein Bambin kanssa hieman pidemmän lenkin, ja menin vihdoinkin katsomaan  kiipeilyseinää , joka rakennettiin viime vuonna jäähallin viereen. Kun tulin tuonne, jäähallista tuli juuri pikkupoikia jaakiekkoharjoittelun jälkeen. Kuulostaa ehkä kummalta että täälläkin jotkut pelaavat jääkiekkoa,  mutta oletan että poikien vanhemmat ovat kotoisin joko Venäjältä, USAsta, Kanadasta tai ehkä pohjoismaista....

Kiipeilyseinien lisäksi tuolla oli jonkinlainen Ninja Warrior-rata, Paikallinen versio Ninja Warrior-kilpailuohjelmasta on ylen suosittu, ja kaikki haluavat olla ninjoja....

Lopuksi vielä muutaman kissakuva. Tässä edessä näkyy Neko (kissa japaniksi) joka on syntyi kesän loppupuolella.  Takana oleva Groo syntyi sitä edellisenä  kesänä, ja molemmat ilmestyivät pieninä pentuina jostain talomme taakse. Molemmat olivat vuorollaan alussa niin arkoja että pysyivät  autojen alla piilossa lähes koko ajan, mutta vähitellen uskalsivat tulla jo esille kun toin ruokaa kissoille.  Molemmista tuli  kesympiä sterilisoinnin jälkeen.

Groo ja Neko ovat aika samannäköisiä ja välillä niitä on vaikeaa erottaa toisistaan, mutta Groon turkissa on on myös  vaaleanruskeaa sävyä kun taas Nekon turkissa on vain harmaita sävyjä. Entiset niin arat kissat  oikein pyytävät rapsutuksia tänään.